Mitä tehokkaammin palvelut tuotetaan, sitä parempaa vastinetta kansalaiset saavat verovaroilleen. Julkisten palvelujen tehostamisella on suotta huono kaiku. Verovaroja on käytettävä vastuullisesti, koska resurssit ovat aina tarpeita pienemmät. Saman asian voi sanoa toisinpäin: organisaatiot kasvavat määrättömästi, jos niiden annetaan rönsytä määrättömästi. Yhteistä rahaa palaa aina niin paljon kuin sitä on.
Tehostaminen on ajattelua, miten asiat voidaan tehdä järkevimmin. Usein ajattelu alkaa, kun rahat loppuvat.
Kun hyvinvointiyhteiskuntaa alettiin rakentaa sotien jälkeen, oli valtiolla ja kunnilla hyvin vähän tehtäviä nykyiseen verrattuna. Kokonaisuus oli vielä hallittavissa.
Yksin kunnilla Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää, joihin liittyy lähes tuhat velvoitetta. Puolet on säädetty vuoden 1990 jälkeen. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta oli 40 prosentin tienoilla 1970-luvulla. Nykyään vastaava luku on 60 prosenttia. Julkiset menot eivät ole pienentyneet yhtään kertaa vuosina 1975-2014.
Se menee sinne valtion pohjattomaan kassaan -lausahdus on paljon kertova.
Se, mikä toimi 70-luvulla, ei toimi 2010-luvulla, eivätkä ratkaisut löydy peräpeiliä tuijottamalla. Hallitus esittää yhdeksi keinoksi esimerkiksi teiden ja rautateiden yhtiöittämistä, jolloin yhteisen omaisuuden käyttöä voidaan valvoa paremmin kuin valtion mammuttibudjetissa.
Ehdotus on radikaali, mutta se kannattaa tutkia ennakkoluulottomasti. Poliittiselle vasemmistolle ajatus on tietysti vastenmielinen, vaikka yhtiöittäminen ei ole yhtä kuin yksityistäminen. Jos yhtiöt tuottavat voittoa, varat palaavat valtiolle.
Keskustan Pauli Saapunki ehdotti valtuustossa yhtiötä Rukan stadionalueen kehittämiseksi. Samoin on suunniteltu tapahtumayhtiötä, joka ottaisi muun muassa Ruka Nordicin järjestelyt harteilleen. Yhtiöittäminen voisi tuoda uutta ryhtiä suunnitteluun myös paikallisesti.