Pääkirjoitus
Ei ole olemassa tarkkaa tietoa, paljonko Kuusamossa on keskimäärin ihmisiä, jos vakituiset asukkaat sekä mökkiläiset ja matkailijat lasketaan yhteen. Mikä on keskiarvo niistä ihmisistä, jotka vuoden aikana asuvat Kuusamossa vähintään yhden yön?
Joskus on esitetty arvio, että vajaan 16 000 asukkaan lisäksi paikkakunnalla on keskimäärin 3 000–4 000 muualta tullutta ihmistä, jos luku jaetaan laskennallisesti ympäri vuoden. Todellisessa elämässä matkailijoiden määrä vaihtelee rajusti. Pääsiäisen aikaan paikkakunnan väkimäärä reilusti kaksinkertaistuu noin 40 000 ihmiseen. Ruskan ja talvisesongin välissä matkailijoita on vähän.
Kuusamon kannalta vapaa-ajan asukkaiden, eli kansan kielellä mökkiläisten, saaminen tiiviimmin osaksi kaupungin elämänmenoa on houkutteleva. Etenkin kun vakituisten asukkaiden määrä on laskenut hiljalleen pian 20 vuotta.
Kuusamon kaupunki on valmistellut aloitteen kaksoiskuntalaisuudesta, jota se esittää Sipilän hallitukselle (KS 7.8.2015).
Ajatus on kaunis ja kannatettava, mutta sisältää juridisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna tukun hankalan kuuloisia ongelmia. Olisiko kaksoiskuntalaisella äänioikeus kuntavaaleissa molemmissa kunnissa? Entä jos joku omistaa kaksi loma-asuntoa, saisiko hän äänioikeuden molempiin, kotikuntansa lisäksi?
Millä perusteella kaksoiskuntalaisen maksamat verot jyvitettäisiin kotikunnan ja mökkikunnan kesken? Yksikään kunta ei halua menettää verotulojaan. Ja toisin päin: saisiko kaksoiskuntalainen täydet oikeudet mökkikuntansa palveluihin. Nykyisessä järjestelmässä mökkiläinen saa esimerkiksi terveyskeskuksesta vain kiireellisen avun, jonka jälkeen hänet ohjataan kotikuntaansa.
Kuusamon tapaiset kunnat voittaisivat, jos kaksoiskuntalaisuus saataisiin ajettua läpi. Kannattaa yrittää, mutta muistaa myös realiteetit. Ehkä jokin ääni- ja verotusoikeudesta riisuttu kevyt malli kaksoiskuntalaisuudesta voisi tulla kysymykseen.