Pääkirjoitus
Moni varmasti järkyttyi tietoa, jonka mukaan muikusta tehdyt ruuat päätyvät kouluissa isolta osalta laskisankoon, sillä osa lapsista suhtautuu epäluuloisesti kokonaisen muikun syöntiin (KS 18.10). Tonnikalapastaa ja lohikeittoa lukuunottamatta kalaruuat eivät kuulu Kuusamon koululaisten suosikkeihin.
Kaikki ei ole kohdallaan, kun sukupuuton partaalla olevaa tonnikalaa pitää rahdata valtamerten takaa koululaisten lautaselle, ja paikallinen lähiruoka ei kelpaa.
Koululaiset on opetettava uudestaan syömään kalaa. Kuusamossa on otettu askelia oikeaan suuntaan, kun paikallinen yritys Kitkan Herkku ja kaupungin ateriapalvelun henkilöstö kehittivät uuden kalaruuan. Paikallisesta kalasta, siiasta, hauesta, särjestä ja kirjolohesta, valmistettu kalamureke sai Nilonkankaan koulun oppilailta muikkuja paremman vastaanoton. Kun kalaruokien makua tuodaan lähemmäs lasten nykyisiä ruokatottumuksia, ne keräävät nykyistä suuremman suosion.
Aterioita suunnittelevat ovat hankalassa välikädessä. Pitsaa, hampurilaisia ja muita nuorten suosikkeja ei voi olla listassa kuin harvakseltaan, sillä kouluruuan on täytettävä terveellisen ravinnon normit. Rahaa on annosta kohti käytössä vähän.
Vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan jopa joka viides yläkoululainen jättää kouluruuan väliin Kuusamossa. Valtakunnallisessa vertailussa vastaava luku on joka neljäs.
Ongelmien pääsyy lienee siinä, että osassa kodeista ruokatottumukset ovat erkaantuneet kouluruuan edustamalta linjalta. Oppilaiden toiveita tulee kuulla, ruokia pitää kehittää, mutta roskaruokien vyöryyn ei pidä alistua. Maksuton kouluruokailu luotiin aikoinaan siksi, että kaikille lapsille halutaan taata yksi, ravitsemuksellisesti täysipainoinen ateria päivässä.
Ihannetilanteessa kunnat pystyisivät panostamaan kouluruokaan nykyistä enemmän, jolloin esimerkiksi salaatit paranisivat. Kireässä taloustilanteessa kunnat ovat nihkeitä menonlisäyksille.