Ka­la­ki­san si­joil­le 3,3-ki­loi­sel­la, pa­kin­pak­sui­sel­la siialla – Esa Manner ka­las­taa kesät talvet ja kertoo, että ka­las­tus hoitaa myös isä-poi­ka­suh­det­ta

Esa Manner nauttii kalastamisesta ja luonnon rauhasta.

Kuva: Mikko Halvari

Mannerin suosikkipaikkoja ovat talvisin Kitkajärvi ja kesällä Närängän korpijärvet.

Kuva: Mikko Halvari

– Se päivä oli pilvipoutainen, juuri ennen niitä kovia helteitä, kuusamolainen Esa Manner muistelee viime kesää, tarkemmin sanottuna heinäkuun kolmannen päivän aamua.

Manner oli lähtenyt poikansa Ville Mannerin kanssa korpijärvelle Kuusamon Närängän taakse viemään verkkoja perhonsyönnissä olevia siikoja pyytääkseen.

– Kun menimme sinne aamupäivällä, panimme heti verkon veteen ja lähdimme hyvälle ahvenpaikalle onkien kanssa, Manner kertoo.

Kauaa Mannerit eivät ehtineet onkien kanssa temmeltää, kun he huomasivat selviä merkkejä toivotusta saaliista.

– Isot siiat alkoivat mosahtelemaan siinä vieressä ja totesin pojalle, että nyt on parasta, että lähdemme katsomaan verkkoa.

Verkko oli joutunut koville vain muutamassa tunnissa. Kun isä ja poika vetivät ylös painavan annin, yllätys oli suuri – ja niin oli saaliskin. Kalastajat laskivat, että saaliiksi saatiin nelisenkymmentä siikaa, joista suurin oli 3,3-kiloinen hopeakylki. Yli kolmikiloinen siika ei ollut ainoa kookas verkkovieras, sillä sen lisäksi veneeseen nousi useita yli kaksikiloisia lajitovereita.

Manner on selvästi kestävän kalastuksen kannattaja. Siinä missä ahneempi olisi heittänyt verkot hetimmiten takaisin veteen, Manner teki toisin.

– Putsasin verkot ja totesin, että nyt on viisasta, että ei ruveta ryöväämään.

– Olisi ollut hirmuinen vahinko, jos olisin jättänyt verkot sinne yöksi. Siellä olisi ollut sata siikaa. Mitä siinä on järkeä järveä tyhjentää, mukavahan sinne on mennä vielä kymmenenkin vuoden päästä, Manner pohtii.

Veneeseen tömähtänyt yli kolmikiloinen kala yllätti paksuudessaan kalastajat. Kesäisessä Koillissanomien lehtijutussa Manner kuvaili suurimman siian olevan ”aika mörkö”.

– Tuossa se on veneen pohjalla, se on kuin sellainen porsas kun se tuossa pötköttää, Manner nauraa esitellessään kuvaa kännykkänsä näytöltä.

Valokuvausta varten siika asetettiin kahdeksan tuuman lankun päälle. Puuta ei kalan alta juuri näy. Viereen soviteltiin lisäksi armeijan pakki ja kalamiehet totesivat, että siikahan on selvästi pakin paksuinen.

– Isohan se oli kuin mikä.

Mannerin viime kesänä saama 3,3-kiloinen siikajärkäle oli yhtä paksu kuin armeijan pakki.

Kuva: Esa Manner

Kalastus on Mannerille hyvin tärkeä harrastus ja voidaankin puhua melkein kalastuksellisesta elämäntavasta. Verkoilla Manner käy läpi vuoden.

Ykkösasia on kuitenkin kalastuksen tuoma luontokokemus.

– Siellä voi ladata akkuja, Manner toteaa tyynesti.

Hän kertoo myös, että kalastus on tärkeää isä-poikasuhteen ylläpidossa.

– Kun poikani tulee Helsingistä käymään, hän kysyy ensimmäisenä että milloin laitamme kännykät kiinni ja lähdemme Näränkään, Manner kertoo hymyillen.

Kalastusvinkkejä Esa Manner jakaa mielellään, onhan hän itsekin oppinut nuorena taitonsa vanhempien sukulaisten ja tuttavien kautta.

Tärkeimpinä taitoina hän pitää ajankohdan ja paikan tuntemista. Tämä kaikki vaatii perehtyneisyyttä, aikaa ja innostuneisuutta kalastusta kohtaan.

– Kun tekee riittävän monta reissua tiettyyn paikkaan, niin oppii koska kala lähtee liikkeelle ja koska on esimerkiksi kutuaika, Manner kertoo.

Siian verkotukseen Mannerilla on yksi tärkeä vinkki.

– Suurin virhe on se, että siikaa pyytää liian tiheällä verkolla. Siian pää pitäisi saada mahtumaan verkon silmään, muuten se ei jää kiinni vaan pakittaa ja ui pois, Manner vinkkaa.

Närängän siika on maultaan Mannerin mukaan todella hyvä ja rasvan määrä on juuri sopiva. Kirkkaiden vesien isotkin siiat pitävät hyvin makunsa. Manner pohtii, josko siialle löytyisi voittajaa, mutta kilpailu on kovaa.

– Kitkan taimen voi olla parempi – mutta ruisleipää, voita ja sitruunasiikaa, se on parasta mitä voi olla.