Ka­lan­vil­je­lyä ha­lu­taan lisätä Ii­joel­la – val­ta­osa suo­ma­lais­ten syö­mäs­tä kalasta ul­ko­mail­ta

Kirjolohi on yleisimpiä viljeltyjä lajeja.
Kirjolohi on yleisimpiä viljeltyjä lajeja.
Kuva: Risto Pikkupeura

Kalankasvatusta Iijoen vesistössä halutaan lisätä.

Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa VesiVilja-hankkeessa tehtiin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. Suunnitelmalla ohjataan vesiviljelyn sijoittumista ympäristön, elinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille.

Iijoen osalta kartoitettiin yhdeksän soveltuvaa paikkaa vesiviljelyyn, joista nykyisellään on jo laitos viidessä paikassa. Maltillisella 1000 kilon fosforikuormituksella sekä Iijoella, että Oulujoella voitaisiin lisätä vesiviljelyn tuotantoa nykyisellä ominaiskuormituksella laskettuna noin 360 000 kilolla. Hankealueelta kartoitettiin lisäksi kolme potentiaalista teollisuusaluetta kiertovesiviljelyyn.

– Yritykset haluaisivat laajentaa toimintaansa sekä minimoida ympäristövaikutuksia. Hankkeessa huomioitiin myös alan yrittäjien tietämys hankealueen ominaispiirteistä ja ongelmista. Tämä näkyy siten, että jo nyt on vireillä hankkeita uuden suunnitelman pohjalta, kertoo Kainuun ja Koillismaan Kala-Leaderin aktivaattori Mika Halttu Luken tiedotteessa.

Suomessa kulutetusta kalaravinnosta noin 75 prosenttia on peräisin ulkomailta. Tuontikalasta suurin osa on kasvatettua lohta, pääosin Norjasta tuotua Atlantin lohta. Kotimaisesta kalasta noin kolmannes tulee kalanviljelystä, reilu kolmannes vapaa-ajankalastuksesta ja vajaa kolmannes ammattikalastuksesta.

Kun vapaa-ajankalastuksen saalismääriä ei oteta huomioon, on kuluttajan markkinoilla saatavilla olevasta kalasta yli 80 prosenttia ulkomaista alkuperää.

Luonnonvarakeskuksen tiedotteeseen tästä

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä