Ka­lan­vil­je­ly­lai­tok­sen pa­laa­mi­nen oli Käylän kylälle iso asia, ih­mis­ten usko tu­le­vai­suu­teen palasi

-

Käylän kylä iloitsee, kun Käylän kalanviljelylaitos toimii jälleen.

– Meillä Kuusamon Jalokala Oy:ssä kasvatetaan harjuksen, taimenen ja järvilohen istukkaita ainakin ensi alkuun lähinnä Koillismaan tarpeisiin, kertoo toimitusjohtaja Terho Roponen.

Hänen toinen yritys Terhontammi Oy viljelee kolmella laitoksella Kuopion ympäristössä pelkästään siian poikasia ja he halusivat yhtiökumppaneiden kanssa laajentaa toimintaa myös muiden kotimaisten kalanpoikasten kasvattamiseen.

Roponen kertoo, että yhteistoiminta Luonnonvarakeskuksen (Luken) kanssa jatkuu edelleen tiiviinä.

– Kasvatamme istukkaita, emme ruokakaloja, hän korostaa.

Hyvä nimi Kuusamon kalanviljelylaitos on laitoksen nimenä edelleen säilytetty.

– Alkumateriaalin saimme Ohtaojalta Taivalkoskelta, emmekä ilman sitä olisi voineet käynnistää viljelyä sillä aikataululla kuin nyt pystyimme tekemään.

Käylän kalanviljelylaitos tekee Ohtaojan laitoksen lisäksi yhteistyötä myös muiden Luken laitosten kanssa.

– Haluamme välttää tautiriskiä niin pitkälle kuin se suinkin on mahdollista ja se käy turvallisemmin tekemällä yhteistyötä suurten toimijoiden kanssa.

Uhkia uusista tautiriskeistä tulee Roposen mukaan myös ilmastonmuutoksen myötä.

– Paljon on luonnossa ja vesissä muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siksi yrityksemme haluaa toimia ympäristössä, jossa yrityksen pyörittäminen on mahdollista jatkossakin.

Kalanpoikasten ostajina ovat muun muassa kalatalousalueet sekä velvoite- ja yleishyödyllisten istutusten tekijät. Roposen mukaan terveet kalat käyvät kaupaksi todella hyvin.

– Jos niitä pystytään jatkossakin riittävästi tuottamaan, niin kaikki on kunnossa.

Kalojen terveydestä ja ravinnosta huolehditaan Käylässä erityisen hyvin. Siitä pitää huolen Vuokko Heikkilä, joka on työskennellyt Käylän kalanviljelylaitoksella jo Luonnonvarakeskuksen aikana.

Jotta hän voi tehdä työnsä, eli siivota altaat ja ruokkia kalat, niin päähän tarvitaan otsalamppu, sillä laitoksella on hämärää, koska kalat eivät pidä valosta.

Altaissa tarvitaankin varjopaikkoja, jotta kalat pääsevät piiloon, kun valo osuu altaaseen. Altaat siivotaan ja kalanpoikaset ruokitaan joka päivä kalanrehulla, jonka tärkeimmät raaka-aineet ovat kalajauho, vilja ja kalaöljy.

– Vesi on tällä hetkellä 16,5 asteista, mikä on kalojen kehityksen kannalta lähellä optimi. Jos vesi lämpenee nopeasti, saattaa esimerkiksi loisten määrä lähteä lisääntymään.

Terho Roponen korostaa, että Käylän kalanviljelylaitos on tehnyt ja aikoo tehdä jatkossakin mahdollisimman paljon yhteistyötä paikallisten ihmisten ja kalastuskuntien kanssa.

– Arvelisin, että ajan mittaan paikallista Käylän kylän asukasta työllistyy 3-4 henkilöä. Tavoitteenamme on myös tukea Koillismaan alueen kalataloutta kaikin mahdollisin keinoin, jos meistä on kiinni.