Monia hätkähdytti tieto, että norjan lohi saattaa käydä Thaimaassa tai Kiinassa saakka jalostettavana ennen kuin päätyy norjan lohena suomalaisen kuluttajan pöytään. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, norjan lohen fileoiminen on halvempaa Kaukoidässä kuin paikan päällä. Työvoimakustannukset ovat alhaisemmat ja yrityksiä houkutellaan myös veroeduilla.
Kuluttaja ratkaisee kaupassa käydessään, mitä haluaa syödä. Nousevana trendinä on paikallisuus. Yhä useammat haluavat tietää mitä suuhunsa laittavat, mistä kala on pyydetty ja missä se on käsitelty. Pelkkä hinta ei ole enää määräävä tekijä.
Jos kuluttajatutkimusten viestiä on uskominen, Kuusamon kalatalo perustettiin juuri oikeaan aikaan.
Kalatalolta tulleiden viestien mukaan luonnonkalalle on hyvä kysyntä ja kaikki menee, mitä saadaan pyydettyä. Kalatalon myötä alueelta lähtee maailmalle muutakin kuin kuulua muikkua. Myös ahvenet ja särjet ovat kysyttyjä, kunhan ne tehdään joko fileiksi tai jalostetaan muuten.
Kalataloon on esimerkiksi hankittu ahventen perkuukone, jota on käytetty tiettävästi hyvällä menestyksellä. Kalojen kustannustehokas käsittely ja jalostus ovat parhaita keinoja taistella norjan lohen ja muun ulkomaisen kalan vyöryä vastaan.
Kun kalatalo on nyt Kuusamoon saatu, on pidettävä huolta koko tuotantoketjun toimivuudessa. Ammattikalastajia tarvittaisiin tähän hätään kymmenkunta lisää, arvioi Kainuun ja Koillismaan kalaohjelmaa vetävä Teuvo Hatva Koillissanomien haastattelussa (KS 7.2.2012). Yhden arvion mukaan seutukunnalla olisi tällä hetkellä kolmisenkymmentä ammattilaiseksi laskettavaa kalastajaa.
Hatvan mukaan Koillismaalla kannattaa panostaa esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen uusien kalastajien saamiseksi alalle. Kuusamossa kalastuksen pariin on saatu pari kolme nuorta.
Työn fyysinen raskaus ei houkuttele likikään kaikkia nuoria. Alan pitää osata markkinoida itseään, tehdä itseään tykö. Vaikka työ on ruumiillista, on siinä tietty vapautensa, kuten taivalkoskelainen Veikko Naumanen Koillissanomien haastattelussa kertoo. Kaikki nuoret eivät halua toimistoon tietokoneen eteen nököttämään.
Kalastus on vuosisatainen, kenties vuosituhantinen ammatti näillä selkosilla. Näyttää siltä, että kalastus elää renessanssia, ja tätä kehitystä pitää tukea koulutuksella ja asennekasvatuksella. Ylipäänsä kaikkien alkutuotannon ammattien kuvaa pitää pystyä kirkastamaan nuorten mielissä.
Puhtaiden ja eettisesti kestävien elintarvikkeiden jalostuksessa on suuri mahdollisuus Koillismaalle.