Koillismaalla riittää kalavesiä vaikka muille jakaa. On järviä, lampia, jokia ja puroja, joissa elää mitä monipuolisin kalalajisto. Elintason noustessa entisvanhaisen kotitarvekalastuksen merkitys on vähentynyt huomattavasti. Vapaa-ajan kalastus sen sijaan on lisääntynyt, mutta suurimmasta saalismäärästä vastaavat tänä päivänä ammattikalastajat.
Muikku on ollut erittäin tärkeä saaliskala ja sitä se on vielä tänäkin päivänä. Aikoinaan myös esimerkiksi särjellä oli merkitystä ja sitä pyydettiin erityisesti keväällä kutuaikaan, jolloin saaliin saaminen oli helppoa, kun kalat kerääntyivät kutupaikoille.
Koillismaalla on pyydetty ahkerasti myös siikoja ja saaliiksi on otettu tietenkin ahvenia, mateita, säynäviä ja lohikaloja, joskin niiden merkitys on ollut selvästi pienempi kuin muikun. Myöhemmin on tullut kuvaan mukaan kirjolohien allaskasvatus.
Kalastus on noussut yhdeksi elinkeinonhaaraksi alueella. Suuri tekijä on ollut kalatalon rakentamisella Kuusamoon sekä kalasatamilla, joita on Mourusalmessa, Ala-Kitkalla ja Sossonniemellä.
Ilman niitä ammattimaisen kalastuksen kehittäminen olisi vaikeaa, vaikka täällä onkin järviä ja hyvä muikkukanta.
Viime vuosina kotimaisen kalan kysyntä ja arvostus on noussut koko ajan. Suomalaisista vesistä pyydetty kala on puhdasta ja luonnonmukaista ravintoa. Tämä merkitsee hyvää ammattimaiselle kalastukselle ja kalanjalostukselle.
Kalastus on yhä jossain määrin kausiluontoista toimintaa. Varsinkin muikunpyynti, jonka merkitys ammattikalastuksessa Koillismaalla on suurin, ajoittuu selvästi syyskesään ja talveen.
Olisi tärkeää, että saalisrepertuaaria pystyttäisiin laajentamaan nykyisestä. Särki on noussut jo kakkoskalaksi ja sen pyynnin parantamiseksi kehitellään parhaillaan uusia menetelmiä, joita toivottavasti löydetään. Mutta muitakin kaloja on, joiden pyyntiä voidaan parantaa.
Ongelmaksi on muodostumassa kalastajien väheneminen. Nuorisoa ammatti ei tunnu oikein houkuttelevan ja tähän asiaan pitäisi löytää mitä pikimmin ratkaisu.