Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ari Huusko sanoo, että Oulangan taimenen määrät joessa ja järvissä eivät ole suuria, joten kalastus vaikuttaa herkästi kantaan.
Huusko luennoi Oulangan taimenen elinkaaresta torstaina luontokeskuskusessa järjestetyssä taimenpäivässä.
– Taimenen poikasvaihe Oulankajoessa kestää 3-4 vuotta, jonka jälkeen kala lähtee vaeltamaan Paana- ja Pääjärvelle. Siellä taimen viettää 3-4 vuotta ennen kuin lähtee ensimmäisen kerran kudulle. Tutkimusten mukaan taimen saapuu syksyksi syntymäjokeen kudulle ensimmäisen kerran 7-8-vuotiaana, Huusko taustoittaa.
Tutkimukset kertovat, että ensimmäistä kertaa kudulle saapuvat naaraat ovat kooltaan keskimäärin 60 senttimetriä pitkiä ja painavat noin 2,5 kiloa. Koiraat ovat kooltaan hieman suurempia. Kutukierroksen jälkeen kalat palaavat talveksi taas syönnökselle järveen odottamaan seuraavaa kutukierrosta.
– Tällä tavalla Oulangan taimen kiertää joessa ja järvissä. Sanonta kuuluu, että Oulangan taimen ramppaa samoja latuja iät ajat. Mutta kalamäärät eivät ole suuria, joten hirveästi ei tarvitse tai muuten kanta loppuu kokonaan, Huusko varoittaa.
Tänä kesänä taimenia siirrettiin perinteiseen tapaan Oulankajoen Kiutakönkään yli. Siirtojen tavoitteena on taata jokeen kutemaan tulleille taimenille paremmat kutuolosuhteet joen yläjuoksulla. Ylisiirtojen avulla taataan myös taimenten pääsy Kiutakönkään yläpuolelle koko kesän ajan.
– Tämän kesän ylisiirrot ovat päättyneet ja kesän aikana siirrettiin 79 kalaa Huusko kertoo.
Normaalikesinä kaloja siirretään 50-70 kappaletta
Tuotantopäällikkö Seppo Mustonen RKTL:stä kertoi, että emokalasto ja tuki-istutukset ovat Oulangan terveysongelmattoman taimenkannan säilymisen turva.
– Viljely perustuu emokalaviljelyyn. Emokalasto perustetaan luonnosta hankitusta materiaalista, ja emokalasto uusitaan 3-4 vuoden välein.
Mustonen kertoi kalanviljelyä olleen Kuusamossa vuodesta 1934 alkaen. 2000-luvulla istutusten pääpaino on ollut jokipoikasissa ja istutuksia on kohdennettu Oulankajoen latvaosiin.
Ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoi luennossaan Oulankajoen kalastusjärjestelyistä. Laaksonen toi esille asioita, joilla taimenkantaan voidaan vaikuttaa.
– Yksi asia on elinalueen kunnossa pitäminen kutu-, poikas- ja syönnösalueilla. Kalojen tiellä ei tulisi olla vaellusesteitä, kuten voimalaitoksia ja patoja.
Tuki-istutuksilla voidaan tarvittaessa vahvistaa kantaa, ja kalastusjärjestelyt tulee asettaa kestävälle tasolle.
– Kysymys kuuluu, miten taimenta kalastetaan ja millaisia kaloja nostetaan ylös. Isojen kalojen säästäminen jo mädin määrän kannalta on tärkeää, ja kaikkien kalojen tulisi päästä kutemaan ainakin kerran, Laakkonen muistuttaa.
Oulankajoella taimenen alamitta on 60 senttimetriä. Saaliskiintiö on yksi vuorokaudessa, kaksi kalaa viikossa tai kolme kalaa kaudessa. Lisäksi joella on rauhoitusalueita.
Laakkosen mukaan kalastusjärjestelyissä on tiukentamisen varaa.
– Koska taimen vaeltaa Venäjän puolelle syönnösalueelle, elinkierron kannalta kalastusjärjestelyjen tulisi olla yhtenäisiä Suomen ja Venäjän kesken.