Kuusamossa on virinnyt keskustelu Kuusamon suurten jokien arvokalakantojen turvaamisesta. Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajokien taimenkannat ovat huvenneet huolestuttavasti.
Paikalliset intohimoiset kalamiehet Ilkka Puumala ja Tapio Ojala ehdottavat pyydystä ja päästä -kalastuksen (engl. catch and release) juurruttamista myös Kuusamon kalavesille. Isojen arvokalojen päästäminen pyydystämisen jälkeen vapauteen voisi turvata kalakannan säilymisen.
Pyydystä ja päästä -kalastus keksittiin Pohjois-Amerikassa yli sata vuotta sitten. Kalastuksessa käytetään useimmiten perhoa, jonka koukusta on poistettu väkänen. Väkäsen poistolla pyritään minimoimaan kalalle aiheutettu vahinko.
Kala on ollut läpi vuosisatojen erittäin merkittävä lisä ruokapöydässä Koillismaalla. Kalastaminen ilman kalan hyödyntämistä, vain pyytämisen ilosta, on vanhan kansan kalamiehille vieras.
Pyydystä ja päästä -kalastus vertautuu ehkä lähimmin lintujen tarkkailuun. Läheskään kaikki eivät kulje metsässä ase olalla ja saalis mielessään. Lintujen osalta riittää löytämisen ilo, ja ainoa laukaisin, mitä halutaan painaa löytyy kamerasta.
Aivan yksiselitteinen vertaus ei ole, sillä kalaa ei aina saada kesytettyä ilman vahinkoa. Vahingoittunutta kalaa ei kannata päästää jokeen kuolemaan.
Pyydystä ja päästä -kalastus jakaa urheilukalastajien mielipiteitä. Osa on sitä mieltä, että menetelmä on osoitus ihmisen vieraantumisesta luonnosta. Perinnetietoisten mielestä pyydetty kala on tarkoitettu syötäväksi, ja vain pyytämisen ilosta kalastaminen on eläinrääkkäystä. Sveitsissä kalastusmenetelmä kiellettiin eläinsuojeluun vedoten vuonna 2008.
Kuusamon kalamiesten tekemää ehdotusta kannattaa punnita huolella. Pohjimmainen ajatus on siinä hyvä ja kaunis. Kuusamon suurten jokien taimenkanta on liian arvokas asia hukattavaksi. Vastuu on yhteinen, jotta arvokas perintö siirtyy lapsillemme.
Pyydystä ja päästä -kalastuksesta on nyt avattu keskustelu. Keskustelun jatko tarvitsee tuekseen asiantuntevia arvioita menetelmän vaikutuksista. Kuinka paljon kalakannat ovat vahvistuneet esimerkiksi Pohjois-Ruotsin joilla sen jälkeen, kun menetelmä on otettu käyttöön? Mikä taho voi velvoittaa kalastajat päästämään saaliinsa takaisin jokeen? Vai riittääkö asiassa kalastajien yhteinen herrasmiessopimus? Miten saaliskielto vaikuttaa kalastajamääriin pidemmällä tähtäimellä?
Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, mutta aiheesta kannattaa keskustella.