Poliittisilta päättäjiltä odotetaan linjausta 155 miljoona euron päästöttömälle ja omarahoitteiselle investoinnille, joka parantaa Suomen energiahuoltoa. Tarvitaan koskiensuojelulain päivittämistä, johon voidaan laittaa ympäristönsuojelun näkökulmasta aidosti asiallisia kriteereitä vesivoimahankkeiden reunaehdoiksi. Kollaja-investointia ja muita vesivoiman kehittämishankkeita voidaan siten arvioida selvillä spekseillä, mutta ottaen huomioon myös kansantalouden kannalta järkevä kehittäminen. Pudasjärven tapauksessa paikallinen demokratia on päättänyt ja näyttänyt valtuuston enemmistöllä hankkeelle vihreää valoa.
Pohjolan Voiman 1/2016 Virtaviesti-lehdessä tuodaan esille tuoreimpia vastauksia ympäristön kannalta väittelyssä olleisiin teemoihin. ”Kollajan rakentaminen ei vaikuttaisi porojen kesälaitumien riittävyyteen. Parhaat vasomisalueet ovat suunnitellun tekojärven ulkopuolella”. Tutkimuksen tekivät vuoden 2015 aikana professori Alfred Colpaert ja tutkija Jukka Nykänen Itä-Suomen yliopistosta yhteistyössä Kollajan Paliskunnan ja PVO-Vesivoiman kanssa. Kollaja-hanke ei siis vaikuta porojen menestymiseen alueella.
Samassa lehdessä kerrotaan myös Luken tutkija Panu Orellin selvityksestä, jossa suositellaan erilaisia toimia, joilla vaelluskaloille aiheutuvia uusia ongelmia voidaan vähentää ja kompensoida. Suosituksia on selvitetty 3d-mallinnuksen avulla. Selvityksen viestinä on; ”Kollaja-hanke ei estä vaelluskalojen palauttamista Iijokeen. PVO-vesivoima on jo aiemmin ilmoittanut, että se on sitoutunut hakemaan ratkaisut perustuen uusimpaan tutkimustietoon ja on lisäksi vahvistanut kalatalous- ja hydrologiosaamistaan uudella ympäristöasiantuntijan rekrytoinnilla, kerrotaan henkilöesittelyllä lehdessä.
Varmaan yhtä huolella ei yritys voi selvittää ja suunnitella investointia ympäristöä huomioiden. Hankkeen imagon pitäisi olla tehtyjen ponnistelujen perusteella ”Cleentech WaterPowerLab”-tasolla eikä vuosikymmenten takaisena mörkönä. Päättäjien tulee ottaa huomioon nämä tutkitut faktat, eikä olla vanhan uskomuksen ja periaatteen varassa.
Aiempi pitkäjänteinen hankkeen suunnittelu, ympäristöasioiden arviointi, sekä keskustelu- ja informointitilaisuudet on tehty huolella ja hyvää yhteistyötä tavoitellen. Edellä mainitut tuoreimmat riippumattomien asiantuntijoiden tutkimukset osoittavat vastustajien kala- ja porotalousväitteet turhiksi peloiksi ja pelotteluiksi. Investointi tuo ilman veronmaksajien tukea keskikokoisen kaupungin vuoden sähköt, tulvahaitat ja -kustannukset Pudasjärvellä vähenevät, rakennusajan työllisyysvaikutus on Pohjois-Pohjanmaalla 1250 henkilötyövuotta, eikä alueella ole pysyvää asutusta – kaksi metsästysmajaa ja kolme kesäasuntoa. Tehdään siis päätökset.