Koston kalatie on toiminut Taivalkoskella nelisen vuotta joten sen vaikutuksesta kalastukseen voi jo jotain päätellä. Tosin kalatien todellinen hyöty nähdään vasta useamman vuoden jälkeen.Vesistöön on istutettu kokeeksi myös ns. Jyrävän taimenkantaa, josta odotetaan myönteisiä tuloksia hiukan pidemmällä ajalla näiden kalojen kutemisen tuottaessa poikasia Kostonjoessa.
Kokeilu on mielenkiintoinen, ja siihen asetetaan toiveita myös Iijoen toisella latvahaaralla Irni-Kero-Polojärvellä, jonne suunnitellaan myös kalatietä. Koskiensuojelulain mukaan Iijoen vesistön yläjuoksun pitäisi olla hyvinkin luonnontilainen, mutta ei se ole sitä käytännössä. Vesistön järviä on esimerkiksi ruopattu paikoin törkeästi, siellä on pohjapatoja jne.
Irninniskan kalatien rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty, ja nyt seurataan tarkasti, onko säännöstelyjärvien ja jokien kalakannoille todella hyötyä kalliista, satoja tuhansia, kenties miljooniakin maksavista kalateistä. Varoja tarkoitukseen on saatu Kostolle lähinnä metsähallitukselta ja PVO:lta sekä myös EU:lta, mutta ei juurikaan kalastuskunnilta.
Koston aktiivisimpiin verkko- ja nuottakalastajiin kuuluvan Veikko Naumasen mukaan lohitilanne ei ole järvessä juurikaan muuttunut entisestään, punalihaisen kalan saanti ei ole tosiaankaan kohentunut eikä huonontunut siellä tähän mennessä. Järven haukikantaa pitäisi verottaa ankarasti, niin arvokala säästyisi paremmin. Nk. roskakaloille pitäisi löytää hyvät markkinat.
- Luulen, että muutkin kalastajat ovat samaa mieltä. Alempaa jokivarrelta tosin ei ole minulla tietoja, hän toteaa. Ainakaan kalojen esteverkkoa ei pidä hänen mielestään Kostojoen niskasta poistaa, koska se voi houkutella kalojen menoa pois järvestä.
Ilmaisimella muutamien satojen kalojen liikehtimistä voidaan seurata kalaportaalla teknisillä laitteilla, mutta niiden kulkua ei kuitenkaan voi seurata tarkkailuikkunoista, mitä kalastajat ovat toivoneet.
Kalatien toimintaa seuraavan Eero Moilasen mukaan näyttäsi kyllä siltä, että taimenta nousee Kostojärveen enemmän kuin niitä sieltä laskee. Kuitenkin lohikalojen seurannassa on vain pieni osa, kun vedensäännöstelyn velvoiteistukkaita pannaan järveen vuosittain noin 7000 päätä. Kalatien uskotaan kuitenkin parantavan kalastoa koko Iijoen yläjuoksun ja järvien alueella, muutenhan tällaiseen puuhaan ei olisi ryhdytty.
