Seinähirteen naulattuun pitkään pahviin on kirjoitettu kirvesmiehen punakynällä: Tervo Olli Rovaniemi Kauppala 1912/21/3. Päätalon isännälle Juho Määtälle taloa rakentanut kirvesmies on signeerannut työnsä. Tila syntyi, kun Vuotungin Pohjolan kantatilasta lohkottiin tilat viidelle veljekselle vuonna 1907. Veljekset sopivat, että talot rakennetaan kolmessa vuodessa. Juho Määttä, sittemmin Pohjola, onnistui nippanappa.
Nyt 106 vuotta Tervon Ollin jälkeen talossa tarvitaan jälleen kirvesmiehiä. Pohjolan pirtin yrittäjät Tanja ja Matti Pohjola ostivat Vuotungin rauhanyhdistykseltä liki autioksi jääneen talon kesällä, ja nyt on kiire. Ensimmäiset joulucharterit tuovat englantilaisia ryhmiä Vuotunkiin jo joulukuun alkupuolella. Isoja ryhmiä on tulossa myös Espanjasta.
Seinälevyn alle tallettunut pahvi on todistanut talon perineiden poikien ajautumista vararikkoon 1920-luvulla ja ehkä myös hetkeä, jolloin talo on päätetty myydä Kuusamon kunnalle. Vuoden 1930 jälkeen talon täytti kolmeksi vuosikymmeneksi Vuotungin kansakoulun oppilaiden hyörinä, keväiset äitienpäivät ja talviset kuusijuhlat.
Käkilehdon kylänosa Törmäsestä Tuovilaan säästyi sodan tuholta. Vuotungin kansakoulu oli tupaten täynnä evakosta palanneita kuusamolaislapsia. Kun tultiin 1960-luvulle, väki väheni ja kunta möi koulun Vuotungin rauhanyhdistykselle. Kun tultiin 2000-luvulla, seuroihin tulijoita ei enää ollut kuin kerran kesässä.
Kirvesmiehet koolaavat eteisen lattiaa, kakluunit ja salin katto on maalattu, samoin julkisivu. Ikkunat on vaihdettu, mutta lattioita ei ole vielä lyöty ja keittiössä tilausravintolan keittiökalusteita odottavat luonnonkivistä muurattu vanha uuni ja rautahella. Uusi sisäänkäynti on vasta reikä seinässä, mutta Tanja Pohjola näkee jo miten toinen eteinen vessoineen tulee toimimaan.
– Ryhmiä on joulukuussa paikoin niin limittäin, että kun toinen saapuu tästä ovesta joulupukkia tapaamaan, toinen ryhmä siirtyy pääovesta pihalle pulkkamäkeen.
Myös ulkona rakennetaan. Vuotunkijärvelle aukeavaan maisemaan tulee kaksi kotaa, potkukelkkailualue, pulkkamäki ja niin edelleen.
– Puitteet ulko-ohjelmaa ja -tapahtumia varten.
Vuotungin kansakouluna ja rauhanyhdistyksen seuratalona toimineesta talosta tulee Pohjolan Kievari.
Kartanoa me ei tästä haluttu, sanoo Matti Pohjola, jonka takaraivossa ajatus kulttuurihistoriallisen ja varsinkin suvulle merkityksellisen rakennuksen pelastamisesta ehti kyteä jo jonkin aikaa.
Paanajärven kulkureitin varrella oleva Vuotunki oli kievarilaitoksen aikana merkittävä kievaripaikka.
– Vaikka emme itse asu tässä kylässä, sielu elää kylän ja sen elämän puolesta.
Pohjolan Pirtti syntyi Matti Pohjolan isoisän taloon reilut kymmenen vuotta sitten. Joulu- ja saunaohjelmiin tulleita ryhmiä on pyöritetty joulukuusta maaliskuulle pirtissä, johon mahtuu noin 40 ihmistä. Kuusamon matkailun kasvun myötä, se on käynyt liian pieneksi. Pirtin toiminta jatkuu entisellään ja isot ryhmät ohjataan kievariin.
– Kievariin saamme kaksi salia yhdistämällä tilan noin 60-70 hengen ryhmille. Tästä tulee joulupukin olohuone, tilausravintola ja juhlapaikka. Haaveeni on, että meillä on tässä joskus 11 kuukautta vuodesta toimiva matkailuyritys, sanoo Tanja Pohjola ja vilkuilee tulevan kievarin yläkerran ikkunoihin.
Niiden takana oli ennen kansakoulunopettajan asunto ja tulevaisuudessa kievarin majoitustilat. Tanja Pohjola visioi miten keväisin kievarissa pidetään suuret äitienpäiväjuhlat ja -lounas niin kuin 50-luvulla oli tapana ja kievarin suurella terassilla tanssitaan kesäiltoina häitä.
Meillä on velvollisuus huolehtia vanhoista rakennuksista, kertoa eteenpäin kylän historiasta ja elämästä, Pohjolat sanovat.
– Matkailutuloilla se on mahdollista.
