Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace Norden ja Natur och Miljö veivät perjantaina Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen allekirjoitukset tarkastettaviksi Väestörekisterikeskukseen. Tarkastuksen jälkeen nimet luovutetaan eduskuntaan ennen kesätaukoa.
Avohakkuut historiaan -kampanjan tavoitteena on lopettaa avohakkuut valtion mailla. Yli 62 000 allekirjoituksella eduskuntakäsittely on taattu.
Kampanja on saanut aikaan jo nyt laadukasta keskustelua avohakkuiden mielekkyydestä niin luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan kuin metsien taloudellisen käytön kannalta. Kampanja kasvoi vaikuttavaksi joukkoliikkeeksi. Sen työhön osallistui yli sata vapaaehtoista ympäri Suomen. Kansalaisaloite aktivoi metsäkeskustelua ja toi siihen uusia avauksia.
– Metsät ovat lähellä suomalaisten sydäntä. Ihmiset ovat myös ymmärtäneet, että avohakkuu ei tuhoa ainoastaan kaunista luontoa. Nykyinen metsätalousmallimme on myös uhka ilmastonmuutosta torjuvalle hiilinielulle. Ei siis ihme, että kansalaisaloitteesta tuli joukkoliike, sanoo Greenpeace Nordenin Suomen maajohtaja Sini Harkki.
Tuore lajien uhanalaisuusselvityksen julkistus myös korosti avohakkuiden ongelmia. Isoin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä, ja suurin yksittäinen syy lajien uhanalaistumiselle on metsätalous. Avohakkuut heikentävät lajiemme elinympäristöjä erityisen rajusti.
– Päivittäisessä metsäkeskustelussa unohtuu helposti, että Suomessa tehdään avohakkuita yli 100 000 hehtaaria joka vuosi, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Avohakkuut historiaan -kampanjan käynnistivät BirdLife Suomi, Greenpeace Norden, Luonto-Liitto, Natur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto.