Yli puolet Oulun vaalipiirin kansanedustajista oli viime viikolla mukana heille järjestetyssä maa- ja metsäpäivässä Pudasjärvellä. Teemana olivat ongelmat turvemaiden maa- ja metsätaloudessa.
Kymmenen kansanedustajan, joista osa ei koko päivän ohjelmaan ehtinyt osallistua, tavoite oli perehtyä niihin asiantuntijoiden, toimijoiden ja retkikohteiden avulla. Mukana oli myös alojen asiantuntijoita ja maakuntatason päättäjiä MTK:sta.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä valisti edustajia kertomalla tutkimustietoa turvemaiden metsätalouden pulmista. Hän nosti esille erityisesti metsätalouden toimien päästöt vesiin ja ilmakehään.
Molempiin voidaan metsätaloudessa vaikuttaa, hän kertoi. Turvemaiden metsistä vapautuu Suomessa noin kahdeksan miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa.Samaan aikaan sitä sitoutuu Suomen metsiin noin 25 miljoonaa tonnia.
Viljavat suometsät ovat kasvihuonekaasujen päästöissä pahimpia, karut suot toisaalta toimivat jopa hiilinieluina. Turvemaiden kunnostusojituksissa tasapainoillaan Hökän mukaan metaani- ja hiilidioksidipäästöjen kanssa.
Hökän mukaan on tulossa tarkennuksia kunnostusojitusten kriteereihin. On kuitenkin selvää, että kohteita valitessa tulisi käyttää nykyistä enemmän harkintaa.
– Kunnostusojitusta suunnitellessa pitää välttää kaavamaisuutta ja liian tehokasta ojitusta sekä huomioida puuston vaikutus pohjaveden pintaan.
Turvemaiden turhiksi katsottavissa kunnostusojituksissa on tutkimusten mukaan aiheutunut tarpeettomia kustannuksia ja vesistöpäästöjä.
Vieraiden lähes asiallisen maastovarustuksen ansiosta myös tutustuminen metsiin onnistui. Kivarin yhteismetsän kohteita, varttunutta männikköä ja toipumista odottavaa taimikkoa, esittelivät yhteismetsän hallituksen puheenjohtaja Joonas Baas ja metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen.
Tuhkalannoitus, jota Kivarillakin on tehty, voi parhaassa tapauksessa jopa korvata kunnostusojitusta, Hannu Hökkä valisti. Sen ansiosta fosforia ja kaliumia riittää pitkään, typpeä turpeessa kyllä riittää.
Muutamia kysymyksiä herättänyt metsän uudistaminen voi turvemailla parhaiten onnistua käyttämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Hökkä myönsi turvemaiden uudistamisen olevan hankala vaihe niin toteutuksen kuin päästöjen suhteen.
Paikalliset metsäammattilaiset pääsivät purkamaan sydäntään myös hirvituhojen ja metsälain osalta. Baas kertoi yhteismetsän kärsineen hirvituhoista, joita saadut rahalliset korvaukset eivät pitkän päälle korvaa.
Keskustan kansanedustaja Juha Pylväs näki metsänomistajien maksavan hirvenlihasta kohtuuttoman kovan hinnan metsätuhojen vuoksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki, joka on vuoden loppuun vaalipiirin kansanedustajien puheenjohtaja, kyseli näkemyksiä yhteismetsästä. Baas kertoi aktiivisia osakkaita Kivarilla olevan vähän, Härkönen näki omistusmallin hyväksi väen kaupungistuessa.
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen Vasemmistoliitosta peräsi mahdollisuuksia saada tukea ojitetun suon ennallistamiseen. Luken Hökän mielestä se olisi joissain tapauksissa hyvä ilmaston kannalta.
