Afganistanista kotoisin oleva Asma arastelee puhua englantia, vaikka vaikuttaa hallitsevan kielen hyvin.
Hän osaa esimerkiksi kiteyttää sen, mistä Kuusamon vastaanottokeskuksessa torstai-iltaisin kokoontuvassa käsityökerhossa on kysymys.
– We come here to meet people, tänne tullaan tapaamaan ihmisiä, nuori nainen sanoo.
Toki Asma tekee myös käsitöitä: juuri nyt työn alla on pyjamahousut omalle pojalle. Tällä kertaa poika ei lähtenyt äitinsä mukaan kerhoon, mutta monen muun paikalle saapuneen turvapaikanhakijanaisen lapsia juoksentelee pitkin huonetta.
Itse asiassa käsityökerhon koko idea on siinä, että se mahdollistaa yhteistä aikaa ja kohtaamisia paitsi turvapaikkaa hakeville naisille, myös heidän jälkikasvulleen.
– Sosiaalinen puoli on se kaikkein tärkein, se että naiset ja lapset tapaavat toisiaan ja lähtevät pois kodeistaan toistensa seuraan. Sitä kautta he ovat ystävystyneet ja alkaneet jopa käymään toistensa luona kylässä, SPR:n vapaaehtoisiin kuuluva Sinikka Tornberg kertoo.
Kerholaisten määrä vaihtelee hieman joka kerta. Nyt paikalla on lapset ja vapaaehtoiset mukaan luettuna viitisentoista ihmistä. Kun ensisijaisesti perheille tarkoitettu Coronarian vastaanottokeskus lopetti toimintansa, turvapaikkaa hakevien naisten ja lasten määrä on vähentynyt.
Eniten osallistujia oli viime syksynä.
– Ja he kaikki halusivat oppia neulomaan sukat! Silloin välillä tuntui, että (vapaaehtoisten) käsipareja oli vähän liian vähän, Tornberg muistaa.
Kerhoillan edetessä käy selväksi, että Tornberg ja muut SPR:n vapaaehtoiset eivät ole paikalla ohjaajina saati opettajina. He ja turvapaikanhakijat vaihtavat kuulumisia, halauksia ja hymyjä juuri niin vilpittömästi kuin vain ystävät tekevät.
Tornbergille vapaaehtoistyö turvapaikanhakijoiden parissa on avannut elämään täysin uuden ulottuvuuden.
– Eihän tällaista ole ennen ollut täällä. Näiden ihmisten kautta meidän kuusamolaisten lähelle on tullut aivan uusia kulttuureita. On ollut hienoa huomata, kuinka aivan samanlaiset asiat, jotka koskettavat meitä, koskettavat myös heitä. He vain käsittelevät asioita omasta kulttuuristaan käsin.
Liikaa ei silti pidä kiintyä tai ryhtyä ruotimaan toisten rankimpia kokemuksia. Ystävä saattaa saada kielteisen turvapaikkapäätöksen minä päivänä tahansa.
Käsityökerhoa jatketaan joka tapauksessa niin pitkään, kuin sille löytyy tarvetta.
– Olemme loppuelämämme kiitollisuuden velassa näille ihmisille, Tornberg sanoo.
