Pääkirjoitus
Kasvisruuan tarjonnan kasvattamiseen kouluissa ja päiväkodeissa on olemassa vankat ravitsemukselliset perusteet. Tutkimusten mukaan nuorten kasvisten saanti alittaa suositukset, mutta lihankulutus ja proteiinien saanti ylittää tarpeen.
Kasvisruoka on ilmastoystävällinen valinta. Miljoonat ihmiset muualla kuin länsimaissa syövät pääasiassa kasvisravintoa ja tulevat hyvin toimeen.
Helsingin kouluissa tarjotaan pelkästään kasvisruokaa kerran viikossa. Koillismaan kouluissa voitaisiin kokeilla samaa.
Kuusamossa on havaittu, että kasvisruokaa syö kasvava joukko koululaisia, vaikka se periaatteessa on tarkoitettu vain erityisruokavaliosta ilmoittaneille (KS 3.2.).
Mikään, paitsi ennakkoluulot, eivät estä laajentamasta kasviruuan tarjontaa. Yksi lihaton päivä viikossa on terveyden kannalta hyödyllinen. Lisäksi kasvisruuasta voi tehdä tarvittaessa hyvinkin proteiinipitoisen.
Vastaväite ”ei näin ennenkään ole tehty” on paikkaansa pitämätön. Koillismaalainen ruokavalio ei ole koskaan ollut niin lihapitoinen kuin nyt. Syy on yksinkertainen: ennen liha oli kallista, joten sitä syötiin vähän. Kalan syönti oli yleisempää.
Nyt ei paikallinen muikku tahdo maistua koululaisille, mutta sitäkin on syytä harjoitella. Makkararuokia ja muita vastaavia menekkiruokia ei voi tarjota joka päivä.
Kasvisruokapäivä otettiin Helsingissä käyttöön järeän kohun saattelemana vuonna 2010. Neljä vuotta myöhemmin Helsingin valtuusto päätti jatkaa käytäntöä äänin 50-28, eikä keskustelu noussut enää vastaaviin mittoihin. Kuusamo on uusimassa kuuden viikon ruokalistaansa ensi kesänä. Kasviruokapäivä kerran viikossa voitaisiin ottaa kokeiluun vaikka lukuvuodeksi.
Ruokatavat, kuten kaikki tavat, lähtevät kotoa. Jos vanhemmat ovat kasvisruokaa vastaan, todennäköisesti perheen lapset vastustavat sitä. Kun Helsingin koululaiset pärjäävät ilman liharuokaa päivän viikossa, onnistuu se koillismaan koululaisiltakin. Ja sitä paitsi hyvin laitettu kasvisruoka on erittäin maukasta.