Pääkirjoitus
Keskusta uusi Rovaniemen puoluekokouksessaan johtoaan voimallisesti. Puheenjohtajaksi valittiin kempeleläinen insinööri Juha Sipilä. Kyseessä on historiallinen valinta, sillä koskaan aikaisemmin ei puheenjohtajaa ole valittu Pohjois-Pohjanmaalta. Voi sanoa, että jo oli aikakin, sillä Pohjois-Pohjanmaa on keskustan suurin piirijärjestö.
Puheenjohtajan kotikunnalla ei suoranaisesti ole vaikutusta tehtävän hoitoon. On silti hyvä, että Pohjois-Pohjanmaalta on suorat ja hyvät kontaktit alueen valtapuolueen johtoon. Sipilän puheenjohtajakisan kampanjapäällikkönä toimi ex-europarlamentaarikko Samuli Pohjamo, joka työskenteli usean vuoden ajan Kuusamossa.
Ei ihme, että Koillismaan keskustalaiset hyrisivät tyytyväisyyttään uuden puheenjohtajan valinnasta. Sipilä saa varmasti taakseen täyden tuen etenkin, kun Paavo Väyrynen antoi tukensa uudelle puheenjohtajalle. Ele oli tärkeä, sillä Väyrysellä on näillä seuduin edelleen paljon kannatusta.
Keskustan viimeinen vuosikymmenen on ollut myrskyisää aikaa. Esko Aho luopui puheenjohtajuudesta 12 vuoden jälkeen vuonna 2002. Ahoa seurasi Anneli Jäätteenmäen lyhyt kausi, joka päättyi niin sanottuun Irak-gate skandaaliin.
Jäätteenmäkeä seurasi Matti Vanhanen, jonka puheenjohtajuutta ja pääministerin tehtävien hoitoa alkoivat pian varjostaa yksityiselämän sotkut ja lopulta vaalirahajupakka. Mari Kiviniemen kohtaloksi koitui umpisurkeasti sujuneet eduskuntavaalit keväällä 2011.
Keskusta pesi nyt kasvonsa perusteellisesti. Edes Juha Sipilän poliittinen kokemattomuus – mies on ensimmäisen kauden kansanedustaja – ei noussut esteeksi. Sipilän avuiksi luetaan muun muassa pitkä kokemus suuryrityksen johtamisesta. Toisaalta Sipilässä on aimo annos kansanmiestä ja selkokielistä puhujaa, mikä vetoaa keskustan peruskannattajiin.
Keskusta katsoo nyt puheenjohtajaansa. Ensimmäisenä koetinkivenä ovat kuntavaalit syksyllä. Ne ovat keskustan kohtalon vaalit.