Ennakkotietojen mukaan Suomessa on tänä vuonna hukkunut 55 ihmistä, joista 22 pelkästään heinäkuussa. Lämpimät ilmat ovat antaneet ilon lisäksi myös paljon surua.
Viisaasti Vesillä - kiertue muistutti torstaina hädässä toimimisen perusteista Kelan uimarannalla Kuusamossa. Paikan päällä oli myös pintapelastustoimintaa esittelevä osasto Kuusamon palolaitokselta.
Tämän vuoden teema kiertuekampanjassa on ”Pelastu ja pelasta.”
– Se tarkoittaa sitä, että jos itsensä pystyy pelastamaan, niin pystyy sen jälkeen auttamaan ja pelastamaan muita, kertoo tapahtumaa juontanut kouluttaja Jari Nummela Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:stä.
Muistisääntö hätätilanteita varten Nummena mukaan on kirjainlyhenne HRAP, joka tulee sanoista Hälytä, Rauhoita, Apuväline ja Pelasta. Kiteytettynä ohjeet menevät näin:
Hälytä lisäapua, jos se on suinkin mahdollista ennen pelastustoimien aloittamista.
Rauhoita pelastettavaa kertomalla avun olevan tulossa. Turvallisuuden tunne antaa voimia jaksaa vielä hetken aikaa.
Apuväline tarkoittaa kättä pidempää, mieluiten jotain kelluttavaa. Olosuhteiden ollessa vaikeat pyri saamaan apua paikallaolijoilta tai hätänumerosta 112.
Pelastaminen tapahtuu lähestyen pelastettavaa varoen, mutta ripeästi. Ojenna apuväline pelastettavalle – sen voi myös heittää. Auta pelastettava rantaan, tee ensiaputoimet tarvittaessa ja toimita jatkohoitoon.
Pelastamaan ei kannata missään nimessä rynniä suin päin varsinkaan ilman kelluntavälineitä, kuten liivejä, pelastusrengasta tai vaikkapa tuiki tavallista ämpäriä, joka kelluttaa ympäri käännettynä aikuistakin ihmistä.
Ilman kellukkeita avuntarjoaja on itse vaarassa joutua pulaan.
– Hädässä oleva ihminen voi paniikissa tarttua toiseen ihmiseen kiinni. Silloin pelastaja itsekin vaarassa joutua pinnan alle, ylipalomies Jari Määttä Kuusamon paloasemalta toteaa.
– Pelastusliivien pitää olla lisäksi tarpeeksi kantavat, ettei myöskään niiden takia joudu itse vaaraan, Määttä muistuttaa.
Määttä suosittele etteivät liivit olisi ainakaan yli kymmentä vuotta vanhoja, sillä liivimateriaalit voivat ajan saatossa haurastua.
Alkoholilla on suuri vaikutus hukkumistapauksiin, Nummela toteaa.
Syynä ovat helle, humala ja huolimattomuus. Alkoholia nautitaan veden sijasta ja ylilyönnit kasvavat.
Veneilyssä Nummelan mukaan alkoholinkäyttöä näkyy huolestuttavan paljon.
– Ainakin kuskin pitäisi olla vesiselvä, että pystyisi pitämään miehistöstään huolta. Toki kaikkien sopisi olla. Ottamiset voisi ottaa sitten rannassa, kun on pois veneestä.
Hukkuminen voi olla todella nopea ja hiljainen tapahtuma.
– Se voi tapahtua todella nopeasti, puhutaan ihan sekunneistakin, koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:stä kertoo.
Paniikissa ääntä ei välttämättä lähde – siitä termi ”hiljainen hukkuminen”.
– Ja vaikka ääntä tulisikin, niin jos on satoja ihmisiä rannalla niin se ei välttämättä kuulu mihinkään.
Lasten kanssa uimiseen Nummelalla on antaa hyvä esimerkki: vanhempi pysyy vedessä lapsen kanssa ja on kuin rajatolppa – tämän pidemmälle ei saa mennä. Lasta on tällöin helpompi vahtia ja pitää silmällä, sillä uimavalvoja ei ole tae siitä, että vanhempi voisi touhuta omiaan lapsen polskiessa rannalla.
– Kyllä se on aina sen vanhemman vastuu, joka lähtee lapsen kanssa rannalle, Nummela toteaa vakavana.
Loppuun vielä muutama hyvä neuvo asiantuntijalta.
Voimien loppuessa selällään kelluminen auttaa. Tällöin ei kannata yrittää huitoa kädellä apua, sillä ylös nostettu käsi painaa ihmistä entistä syvemmälle.
– Ihminen kelluu paremmin, kun ojentaa raajat suoraksi jolloin saa keskikehon kellumaan, Nummela selittää.
Vinkiksi Nummela antaa myös kaverin ottamisen mukaan.
– Koskaan ei pitäisi lähteä uimaan yksin. Kysy kaverilta: hei, viitsitkö katsoa vähän perään. Tässä pätee ihan sama kuin vaikka pikkulasten kanssa uimisessa.