Sota on nykyihmiselle varsin kaukainen asia, vaikka sanotaankin television tuoneen sen jokaiseen olohuoneeseen. On kuitenkin aivan eri asia elää sotaa kuin katsoa sitä. Onerva Hintikka on koonnut teoksen Lapin sodan jaloista paenneista.
Ihmiset saivat käskyn jättää kotinsa ja kerätä vain vähäiset tavarat mukaansa. Pikavauhdilla jouduttiin siirtymän pois saksalaisten jaloista. Sijoituskohde oli joko Pohjanmaa, jonne muun muassa posiolaiset ja kuusamolaiset joutuivat tai Ruotsi, jonne mentiin länsirajalta.
Sotahistoriassa Lapin sota mainitaan vain pienenä, jopa vähättelevänä, taisteluna Jatkosodan jälkeen. Tosiasiassa siitä kehittyi kuitenkin hyvin raaka sota, jossa viime kädessä sotaan joutivat Suomen miesten nuorin ikäluokka. Vastassaan heillä oli taistelut kokenut saksalainen vuoristoarmeija.
Evakkotaipaleista on tehty paljon esimerkiksi kotiseutukirjoja. Kirjallisuudessa ajanjaksoa on käsitelty toki muutenkin. Hintikka on kuitenkin tehnyt suuren työn kootessaan kokonaisvaltaisemman kuvan siviilien kärsimyksistä. Ajankohtainen kirja on sikälikin, että sehän kertoo... niin, pakolaisuudesta. Hintikka käyttää termiä pakolainen hyvin luontevasti sanan; evakko rinnalla. Pakolainen onkin henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa sodan tai luonnonmullistuksen vuoksi. Evakot olivat pakolaisia, jotka juurtuivat uusille sijoituspaikkakunnilleen. He ovat siis siirtoväkeä.
Hintikka käyttää hyväkseen muun muassa Museoviraston selvityksiä, Toivo T. Kailan kirjaa Lapin sota ja Ruotsin Sota-arkistoa.
Kirjaan on löydetty myös erinomaisen hyvin ajan valokuvia.
Evakuoitavia ihmisiä oli kaikkiaan noin 200 000 henkeä. Määrä oli valtava kun ottaa huomioon, että samaan aikaan oli asutettavana myös Karjalan siirtolaiset. Pohjois-Suomi onnistuttiin kuitenkin tyhjentämään muutamassa viikossa.
Hintikka on tehnyt aiheesta selkeän ja helpiosti lähestyttävän kirjan. Hintikan teksti vuorottelee autenttisten kertomusten kanssa.
Sivuja kirjassa on reilu 260, joten Pako Lapin sodasta antaa varsin seikkaperäisen kuvan siitä, mitä noin 70 vuotta sitten tapahtui Suomen Lapissa.
Risto Pikkupeura