Kau­pun­gin viih­tyi­sin työ­paik­ka? – Lähes 96 pro­sent­tia kuu­sa­mo­lai­sis­ta opet­ta­jis­ta viihtyy työs­sään

Työssä viihtyminen riippuu paljon siitä, miten ihminen tuntee tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi, Mäkelän koulun eskareita opettava Enni Kannasharju-Jormakka sanoo.

Kuva: Suvi Peltola

Koillissanomien tekemän kyselyn mukaan lähes 96 prosenttia Kuusamon kouluissa opettavista opettajista viihtyy työssään aina tai useimmiten. Mekein yhtä moni, noin 91 prosenttia opettajista, pitää koulunsa ilmapiiriä hyvänä lähes aina.

– Hyvä ja mutkaton ilmapiiri työpaikalla helpottaa työskentelyä. Silloin tukea saa keneltä vain kollegalta tarvitessaan, eikä ketään tarvitse varoa eikä kierrellä, eräs vastaaja kommentoi.

Kyselyn tulokset saavat kaupungin koulutuksesta vastaavan virkamiehen, sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläisen, hyrisemään tyytyväisyydestä.

– Totta kai ne kuulostavat erittäin hyviltä. On hienoa, että meillä on motivoituneet opettajat tekemässä tärkeätä työtään. Suomalaisessa koulumaailmassa opettajat ovat pääsääntöisesti kutsumustyössään, mikä näkyy tässäkin kyselyssä.

Myös yhteydenpito oppilaiden huoltajien kanssa sujuu kyselyn perusteella kitkatta. Noin 89 prosenttia opettajista kuvailee yhteydenpitoa useimmiten sujuvaksi ja loput 11 prosenttia kehuvat sen onnistuvan mutkattomasti aina.

Sanallisista vastauksista käy kuitenkin ilmi, että huoltajien kanssa esiintyy myös ongelmia. Toistuvasti mainitaan esimerkiksi se, kuinka vain harvakseltaan Wilmaa (yhteydenpito-ohjelma kodin ja koulun välillä) käyttävät huoltajat aiheuttavat lisätyötä.

Opettajia kuormittavat lisäksi vanhemmat, joiden Wilman kautta lähetetyt viestit eivät tahdo pysyä hyvän maun rajoissa.

– Sellainen ei ole yleistä, mutta omalle kohdalle sattuessa kova pala. Kyllä monelta opettajalta on yöunet mennyt, Nilon koulun rehtori Jaana Lifflander kommentoi.

Kaikkein räikeimmin asiallisen viestinvaihdon periaatteita rikkovat huoltajien Wilma-viestit päätyvät yleensä myös Lifflanderin luettavaksi. Kun näin tapahtuu, hän kertoo ottavansa viestin lähettäjään yhteyttä puhelimitse.

– Wilma-viestit ovat helppo tapa tuoda omia negatiivisia ajatuksia julki. Puhelimessa tai kasvotusten ihmiset ovat usein paljon varovaisempia, Lifflander sanoo.

Rehtorina Lifflander osallistuu tilanteiden selvittämiseen myös silloin, kun opettaja joutuu fyysisen väkivallan uhriksi. Koillissanomien kyselyn mukaan oppilaan aiheuttamaa fyysistä väkivaltaa on kohdannut harvempi kuin joka kymmenes kuusamolainen opettaja.

– Se ei onneksi ole yleistä. Meidän koululta en muista tapauksia ainakaan pariin vuoteen. Jos fyysistä väkivaltaa tapahtuu, se on useammin oppilaiden välistä, mikä sekin kyllä on vähentynyt esimerkiksi 15 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Teini-ikäiset pojatkaan eivät enää kovin herkästi selvittele välejään väkivaltaisesti, Lifflander toteaa.

Kun fyysistä väkivaltaa opettajia kohtaan tapahtuu, se tulee aina tuoda esimiesten tietoon.

– Väkivaltatilanteista pitää tehdä ilmoitus, joka käsitellään työantajan toimesta. Kaikki tapaukset eivät silti varmaankaan tule tietooni ja siinäkin on eroja, millaiset tilanteet kukakin tulkitsee väkivallaksi. Lähtökohta on kuitenkin se, että ilmoitus tehdään, Erkki Hämäläinen sanoo.