Maaseudun tyhjenemistä ja kaupunkien vastaavaa kasvua on suomalaisessa julkisessa keskustelussa käsitelty kuin ikuista luonnonlakia. Muuttoliikkeen lieveilmiöitä on harmiteltu, mutta mahdollisuuksiin muuttoliikkeen hidastamiseen tai jopa pysäyttämiseen on suhtauduttu hyvin epäillen.
Vertailukohtana on käytetty Ruotsia, jossa kaupungistuminen on Suomea pidemmällä. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, jolle ei ole ollut näköpiirissä pysäyttäjää.
Näin on ajateltu tähän asti, mutta nyt maailmalta kuuluu kummia. Tutkija Karen Harris on sitä mieltä, urbanisaatio on tulossa tiensä päähän. Hänen mukaansa jatkossa yhä useammat ihmiset muuttavat kaupunkien laitamille tai vielä kauemmas maaseudulle väljempiin oloihin. Harris kertoi näkemyksistään Kauppalehden haastattelussa (KL 30.11.2016).
Harrisin mukaan muuttoliike ulos suurista kaupungeista on jo alkanut Yhdysvalloissa, Ranskassa, Kanadassa ja Australiassa.
Harris perustelee näkemystään kaupungistumisen pysähtymistä sillä, että maantieteellinen etäisyys menettää merkitystään kiihtyvää tahtia. Informaation liikkumisen hinta romahti jo. Seuraavien vuosikymmenten aikana romahtavat ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen hinta. Hän viittaa muun muassa itseohjautuviin autoihin ja kuljetuksiin.
Miksi oletetaan yleisesti, että ihmiset jatkaisivat edelleen asumista ja työn tekemistä suurissa kaupungeissa, ahtaudesta ja asumisen kalliista kustannuksista huolimatta, Harris kysyy Kauppalehdessä.
Harrisin maalailema tulevaisuus tuntuu kaukaiselta, mutta kenties mahdolliselta. Suurten pohjavirtausten aistiminen omassa ajassa on aina hankalaa.
Voisiko Kuusamo ja Koillismaa olla voittajia kehityksessä? Ehkä, mutta ei ilman omaa aktiivisuutta. Kuusamo on jo julistautunut luontopääkaupungiksi. Tulevaisuuden elinkeinot nojaavat luontoon ja luonnon kestävään käyttöön. Matkailussa on tulossa isoja investointeja, metsä- ja biotaloudessa on siinäkin lupeissa uusia avauksia.