Teidenvarsilla ja hylätyillä pihamailla viihtyvä jättiputki on levinnyt Koillismaalla kasvikunnan vieraslajien suurimmaksi riesaksi. Kuusamossa jättiputkea on kasvanut teiden varsilla siinä mittakaavassa, että kaupunki on puuttunut asiaan.
– Jättiputkea on pyritty systemaattisesti hävittämään taajaman alueelta. Nyt toista kesää olemme tehneet yhteistyötä Kuusamon Vuokratalojen puutarhuri Raili Räisäsen kanssa, ja hän on antanut neuvoja ja osallistunut jättiputkien hävittämiseen, kertoo yhdyskuntatekniikan työnjohtaja Mikko Mustaniemi Kuusamon kaupungilta.
Jättiputkea on hävitetty muun muassa Lahdentakaa rantaväylän varresta, Torangista Revontulentien varresta ja Tolpanniemestä Luppotien varresta sekä Ouluntaipaleelta.
– Lahdentakana tehtiin viime vuonna suuri urakka. Jättiputkikasvusto oli päässyt roihahtamaan ja sitä raivattiin oikein kaivinkoneen kanssa. Jätteet toimitettiin jäteasemalle tuhottavaksi, Räisänen kertoo.
Tänä kesänä puutarhuri on nitistänyt jättiputkea muun muassa myrkyttämällä.
– Myrkyttäminen tehoaa niihin hyvin, mutta on sekin monen vuoden projekti. Kasvit ovat päässeet siementämään aiempina vuosina ja siemenet säilyvät elinkelpoisina useamman vuoden ajan. Mitä ei ole ehditty myrkyttämään, niin olemme sahanneet kukinnot pois ja muutenkin katkoneet kasvustoja, etteivät pääsisi kasvamaan. Jo se on alkuun hyvä keino, että kerää kukinnot pois ennen kuin ne siementävät, pistää kasvijätteet jätesäkkeihin ja toimittaa poltettaviin jätteisiin, Räisänen sanoo.
Kaupunki vastaa kaupungin alueilla rehottavista kasveista, mutta yksityiset alueet ovat yksityisten hoidossa.
– Otamme mielellämme vastaan tietoja jättiputkikasvustoista. Jonkin verran ihmiset ilmoittavatkin paikoista, joissa vieraslajeja rehottaa. Me parhaamme mukaan käymme niitä sitten puhdistamassa, Räisänen kertoo.
Jättiputki on lueteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi. Ne ovat erittäin kilpailukykyisiä ja levinneet monenlaisiin elinympäristöihin kuten pelloille, pientareille, metsiin ja rannoille.
Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden.
Jättiputki on ehkä komeaa katseltavaa, mutta siihen koskemista on syytä välttää. Jättiputkien kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita jo kasvuston lähellä oleskelusta.
Ongelmana on varsinkin se, että lapset eivät osaa varoa kasvia.
Jättiputkea leikatessa ja nitistäessä on syytä suojautua pitkävartisin suojahanskoin ja suojalasein. Myös hengityssuoja voi olla tarpeen.
Lue lisää paperilehdestämme
Jättiputki
Suomessa esiintyy kolme jättiputkilajia, joista yleisin on kaukasianjättiputki.
Kasvaa hyvin kookkaaksi. Kukintovarsi on yleensä 2–3 metriä korkea. Varsi on läpimitaltaan jopa 10 cm, karvainen, ja siinä on punaisia laikkuja.
Kookkaat liuskoittuneet lehdet voivat kasvaa lehtiruodin kanssa 3 metriä pitkiksi.
Kukinta-aika on kesä–elokuussa. Kasvin monihaarainen, kupera kukinto voi olla yli puoli metriä leveä. Kukat ovat valkoisia tai hennon vaaleapunaisia. Kukinnan jälkeen kasvi kuolee.
Jättiputket lisääntyvät vain siementen avulla.
Kotoisin Kaukasiasta ja Lounais-Aasiasta.
Suomeen ne tuotiin alun perin puutarhakasveiksi ison kokonsa ja näyttävän kukintonsa vuoksi.