Kuusamon kaupunki aikoo selvittää jälleen mahdollisuutta kunnostaa ja puhdistaa Torankijärvi ja tutkia olisiko järvenpohjan lietteestä polttoaineeksi tai lannoitteeksi.
Jo vuonna 1985 tehdyn selvityksen mukaan järven lietekerroksen paksuus vaihtelee ja oli tuolloin enimmillään joissain paikoin jopa yli seitsemän metriä.
Kaupunginjohtaja Jouko Manninen sanoo, että ajatus järven kunnostamisesta ei ole uusi. Se putkahti esille uudelleen kaupungin hankkiessa maita Mäntyselän suunnasta Säynäjäjokivarresta teollisuusaluetta ja biojalostamoa varten.
– Nyt on ajatuksena selvittää pystyttäisiinkö lietettä käyttämään biojalostamon raaka-aineena. Jos näin voitaisiin tehdä, se lisäisi puhdistamishankkeen kannattavuutta.
Manninen sanoo, että järvien pohjasedimenttien käyttöä raaka-aineena on tutkittu, mutta käyttömahdollisuus riippuu kohteesta.
Torankijärven kunnostusta puoltaa myös se, että se tärkeä lähivirkistyskohde reitteineen. Kun vanha puhdistamo poistuu alueelta, ranta-alueita ja koko järven ympäristöä voi kehittää edelleen, Manninen perustelee hanketta.
– Järven kuuluminen Natura-alueeseen voi vaikeuttaa asiaa ja se pitää selvittää.
Paljonko Torankijärven kunnostus tulisi mahdollisesti maksamaan, ei ole tietoa.
Kuusamon Energia- ja vesiosuuskuntaa on pyydetty mukaan Tekesin valtakunnalliseen kaksivuotiseen hankkeeseen, jossa selvitetään muun muassa voidaanko Torankijärven lietettä jalostaa polttoaineeksi tai lannoitteeksi. Kevään aikana selviää, olemmeko mukana hankkeessa, osuuskunnan toimitusjohtaja Keijo Pesonen sanoo.
Pesosen mukaan lietteen käyttömahdollisuuksia kannattaa selvittää. Kaikki on mahdollista.
Hän arvioi, että imuruoppaus Torankijärven kohdalla voisi olla mahdollista. Vuonna 1995 järven lietettä pumpattiinkin sen ranta-alueelle ja siihen tehtiin nurmikko.
