Matkailualan yrityksissä käy kuhina. Edessä on vilkas kausi ja työntekijöitä tarvitaan viime kautta enemmän. Reilut 20 kausityöntekijää Rukalle palkkaava yrittäjä Marjo Määttä aloitti rekrytoimisen huhtikuussa, kun edellinen kausi loppui.
– Jos haluaa tosi ammattilaisia, täytyy olla liikkeellä ajoissa.
LSJ Group Oy hakee kausityöntekijöitä kolmeen ravintolaansa ja kahteen majoituskohteeseen useita reittejä. Suurin osa työntekijöistä tulee hyväksi todetun henkilöstövuokrausfirman kautta.
Kun ravintolapaikkoja on yhteensä noin 350, kokkeja pitäisi löytää kymmenen ja tarjoilijoita saman verran. Rekrytointinimikkeitä on muitakin.
– Palkkaamme myös saunatonttuja.
Yrityksen maine työnantajana kiirii nopeasti kausityöntekijöiden joukossa, tietää Määttä.
– Ensisijaisen tärkeintä on, että työnantaja on valmis neuvottelemaan palkasta. Palkasta pitää pystyä sopimaan paikallisesti, koska työehtosopimuksen mukaisia palkkataulukoita ei aina edes ole.
Saunatontuilla ei ole TESsiä, mutta Marjo Määttä tietää millaisista ominaisuuksista ja taidoista saunatontun palkka muodostuu.
– Ihminen, joka rakastaa saunomista ja suomalaista saunakulttuuria, hehkuu iloa ja luonnonläheisyyttä ja osaa välittää sen asiakkaille. Etsimme aitoja ihmisiä.
Määtän mukaan monilla nuorella on vääristynyt käsitys siitä minkä kokoista palkkaa voi pyytää, jos ei ole työkokemusta.
Toisaalta viimeksi eilen kävin palkkaneuvottelun, jonka lopputuloksena maksan palkkaa huomattavasti yli TESsin mukaan pitäisi, kertoo Marjo Määttä.
– Tällä henkilöllä on kaksi valtavan vahvaa osaamisaluetta, joista kyllä kannattaa maksaa.
Myös kausityöntekijät haluavat työn, jossa pääsevät eteenpäin, sanoo Määttä.
– Meillä esimerkiksi kokit pääsevät tekemään ruokaa ja heidän myös pitää osata tehdä ruokaa. Kausityöntekijät etsivät kehittymismahdollisuuksia. Monikaan kokki ei tyydy olemaan vain ruuan lämmittäjänä.
Paikallisten työntekijöiden löytäminen matkailualan kausitöihin on edelleen iso haaste.
– Olisi tosi tärkeää, että mahdollisimman moni työntekijöistämme olisi kuusamolainen, sanoo Marjo Määttä.
Paikallisella on asunto, kotielämä mihin mennä töistä ja mahdollisuus vakiintua työhön. Kausityöhön liittyvät lieveilmiöt jäävät pois.
– Kuusamolainen työntekijä maksaa verot Kuusamoon. Kuten raaka-ainehankinnoissa, myös työvoiman hankkimisessa, etusijalla on kotikunnan etu.
Kahdeksan vakituisen työntekijän yrityksessä on talvikauden ajan lähes 30 työntekijää. Tottakai harmittaa kun ei voi tarjota vakityötä, Määttä sanoo.
– Jostakin se on kuitenkin lähdettävä liikkeelle, vaikka viikosta. Kuusamosta tulee ympärivuotinen matkailukeskus, ja silloin vastaanotetusta kausityöstä voi kasvaa ympärivuotinen ja kokopäiväinen työ.
KS Fakta