Puiston vetovoima pohjautuu monimuotoiseen luontoon ja harvinaisiin lajeihin. Myös Syötteen kansallispuiston ja Riisitunturin suosio nousivat.
Oulangan kansallispuistossa ylitettiin viime vuonna yli 200 000 käynnin raja, mikä on kaikkien aikojen kävijäennätys. Oulangan kansallispuisto perustettiin 60 vuotta sitten, ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta.
– Kävijämäärä vahvistaa Oulangan kansallispuiston asemaa alueen matkailun peruskalliona, toteaa aluepäällikkö Matti Tapaninen Metsähallituksen luontopalveluista.
Kansallispuiston kävijät tarvitsevat alueen yritysten palveluita majoituksesta opastettuihin retkiin ja välinevuokraukseen. Kävijöiden rahankäyttö tuotti viime vuonna jopa 19 miljoonan euron kokonaistulovaikutus paikallistalouteen.
Selityksiä Oulangan vetovoimalle on monia, mutta tärkein on monimuotoinen luonto.
– 60-vuotias puisto onluontotyypeiltään ja lajistoltaan Suomen arvokkain ja biodiversiteetiltään rikkain suojelualue, luonnonsuojelun aluepäällikkö Pirkko Siikamäki Metsähallituksesta toteaa.
Oulangan alueella on noin 400 uhanalaista tai silmällä pidettävää lajia ja noin 3000 uhanalaisen tai silmällä pidettävän lajin esiintymää, tunnetuimpana puiston tunnuskasvi neidonkenkä. Kymmenille lajeille Oulanka on ainoa tai tärkein esiintymisalue Suomessa. Monille luontotyypeille kuten tulvaniityille ja huurresammallähteille Oulangan kansallispuisto on merkittävin esiintymisalue Suomessa.
Tänä vuonna vietetään Oulangan juhlavuotta. Se avataan tuomalla luontoelämyksiä niidenkin ihmisten ulottuville, jotka eivät itse pääse luontoon. Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtumassa vuosien varrella palkittuja luontokuvia ripustetaan Kuusamon palvelutaloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Juhlavuoden tapahtumatarjontaa ja osallistumismahdollisuuksia voi seurata kansallispuiston Luontoon.fi- ja Facebook-sivuilta.
Koillismaan muutkin luontokohteet kasvattivat käyntimääriään. Syötteen kansallispuisto on tunnettu monipuolisista ulkoilumahdollisuuksista erämaisissa vaarametsissä. Riisitunturin erikoisuutena ovat Suomen eteläisimmän tunturialueen rinnesuot ja tykkykuuset. Valtavaara-Pyhävaaran luonnonsuojelualue (Rukan alueella) hurmaa näköaloillaan. Syöte, Riisitunturi ja Valtavaara-Pyhävaara kasvattivat suosiotaan noin 10 prosenttia. Näiden kohteiden kävijöiden rahankäyttö tuotti noin 14 miljoonan euron kokonaistulovaikutuksen Koillismaan paikallistalouteen.
– Kuusamoa voisi kutsua kansallispuistojen pääkaupungiksi. Kun Hossan kansallispuisto perustetaan 2017, olemme neljästä ilmansuunnasta puistojen ympäröimänä, hehkuttaa toimitusjohtaja Mats Lindfors Ruka-Kuusamon matkailusta.