Luonnonvarakeskuksen (Luke) päätös lakkauttaa Käylän kalanviljelylaitos on herättänyt huolen Kitka-, Kuusinki- ja Oulankajoen arvokkaan alkuperäistaimenen kohtalosta. Taimenkanta on uhanalainen, eikä selviä ilman tuki-istutuksia.
Luke siirtää Käylässä viljellyn taimenen ja siian emokalaparvet Taivalkoskelle vesiviljelyyn. Valtuustossa tuotiin esiin huoli, että vieraassa vesistössä kasvatettu poikanen ei leimaudu alkuperäiseen kotivesistöönsä.
Tällä hetkellä taimenen poikasia istutaan vuodessa 30 000 - 40 000 kappaletta. Kun saaliiksi saatiin vuonna 2015 kymmenen istukasta, niin hyötysuhde on luvattoman huono. On vahva epäily, että ainakin osasyyllinen on Venäjän puolella rehottava salakalastus, joka ei ole tuntematonta Suomessakaan.
Asian taloudelliseen puoleen on helpompi ottaa kantaa kuin kalabiologiaan, johon maallikoilla ei ole annettavaa.
Valtuustossa tuli hylätyksi esitys, jonka mukaan Käylän kalanviljelylaitoksen ostoon olisi pitänyt korvamerkitä 100 000 euroa. Kaupungilla on varattu hankintoihin ensi vuonna 800 000 euroa. Ostopäätös voidaan tehdä, jos asiat muuten etenevät suotuisasti.
Ensimmäinen ja tärkein ehto on, ettei kaupunki saa joutua kalanviljelijäksi kuusamolaisten veronmaksajien tappioksi. Lukelle toiminta on tuottanut useiden satojen tuhansien tappiot vuodessa. Toiminnan pyörittäjäksi on löydyttävä yritys ja tai muu taho, jolla on uskottava liiketoimintasuunnitelma.
Jos uskottava toimija löytyy, kaupunki voi esimerkiksi harkita kalankasvattamon kiinteistöjen ostoa siinä tarkoituksessa, että vuokraa tilat eteenpäin pitkällä vuokrasopimuksella. Riskinsä on siinäkin. Huonoimmassa tapauksessa kaupungille jää käteen tyhjä kiinteistö vailla toimintaa.
Kalanviljelylaitos tuottaa ravinnepäästöjä Kitkajoen vesistöön siinä kuin muukin kalankasvatus. Siksi tuotannon lisääminen nykyisestä olisi ongelmallista. Kitkajoki on liian arvokas pilattavaksi.