Pääkirjoitus
Kuusamon kaupungin tekemä kokeilu niin sanotun Kela-sakon käyttämisestä työllistämiseen on jo muutaman kuukauden kokemuksella osoittautunut menestykseksi. Kuusamo otti ensimmäisenä kuntana Suomessa käyttöön järjestelmän, jossa Kela-sakko maksetaan pitkäaikaistyöttömän työllistävälle työnantajalle.
Tähän mennessä työtä on löytynyt 34 pitkään työttömänä olleelle kuusamolaiselle. Tavoitteena on, että järjestelmällä työllistetään 50 henkilöä ensimmäisen puolen vuoden aikana ja tämän vuoden aikana vielä sata lisää.
Pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi tarvitaan uusia ja ennakkoluulottomia keinoja. Kuusamon mallissa työnantajan kynnystä työllistää on voitu mataloittaa. Työnantajan ja työntekijän lisäksi voittajana on aluetalous. Viime vuonna Kuusamon kaupunki maksoi valtion pohjattomaan kassaan Kela-sakkoa 590 000 euroa. Kun toivottavasti yhä suurempi osa Kela-sakosta maksetaan työttömiä työllistäville työnantajille, virtaa raha aluetalouteen yhteiseksi hyödyksi.
Tavoitteena on, että työtön pystyy lopulta työllistymään avoimille työmarkkinoille, mitä työkokemus edesauttaa. Jatkotyöllistyminen on asia, jota on syytä seurata.
Työelämää tutkinut Suomen historia professori Juha Siltala ehdotti Ylen haastattelussa kansalaispalkkaa ratkaisuksi työn silppuuntumiseen. Ajatus on saanut kannatusta – vähän erilaisilla painotuksilla – oikeistosta, vasemmistosta ja vihreistä. Kansalaispalkka purkaisi byrokratiaa ja kannustaisi työn tekoon. Haasteena on järjestelmän rahoitus. Kuka sen sitten maksaa, pohdiskeli myös professori Siltala.
Tulevaisuuden uhkana on perinteisten keskiluokkaisten töiden häviäminen. Toteutuessaan se johtaisi hyvinvointiyhteiskunnan kriisiin, sillä palvelujen rahoitus on laajan keskiluokan varassa.
Korkeakoulututkinto suojelee edelleen työttömyydeltä, vaikka myös korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt. Usko koulutukseen ei saa horjua, sillä pienen kansakunnan tulevaisuus on osaamisen varassa.