Pääkirjoitus
Kuusamon perusturvalautakunta teki historiallisen päätöksen, että kaupungin maksama niin sanottu Kela-sakko maksetaan jatkossa valtion sijaan työnantajalle, joka työllistää pitkäaikaistyöttömän. Työtön saa töitä, sakkomaksu jää aluetalouden hyödyksi, eikä raha häviä valtion pohjattomaan kassaan. Kokeilu on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Kuusamon kaupunki maksaa pitkäaikaistyöttömistä valtiolle sakkoa yli puoli miljoonaa euroa tänä vuonna, mikä on lähes puolet enemmän kuin vielä kaksi, kolme vuotta sitten. Kasvu johtuu työttömyyden pahenemisesta ja kiristyneistä säännöistä (KS 27.8.2015).
Kunnat on velvoitettu maksamaan valtiolle korvausta pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta, kun työttömyys on jatkunut vähintään 300 päivää. Kunnan osuus maksettavasta työmarkkinatuesta on tällöin puolet. Jos työttömyys on kestänyt yli tuhat päivää, kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin.
Perusturvalautakunta teki oikean päätöksen reagoidessaan asiaan uutta luovalle tavalla. Työttömyys aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä, myös kasvavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Kokeilu on niin halutessaan helppo leimata tempputyöllistämiseksi, mutta hyvät ideat ovat olleet kiven alla.
Sakkomaksun maksaminen työnantajalle alentaa työnantajan kustannuksia, minkä ainakin teoriassa pitäisi madaltaa työllistämisen kynnystä. Pallo on nyt heitetty alueen elinkeinoelämälle. Mielenkiintoista nähdä, kuinka monen pitkäaikaistyöttömän työura alkaa tätä kautta uudelleen pysyvästi. Niin tapahtuu sitä todennäköisemmin, mitä paremmin työtön pystyy päivittämään osaamisensa palkkatyön aikana.
Pitkäaikaistyöttömyys on työttömyyden kova ydin, joka on kaikin keinoin murrettava. Kuusamossa Kela-sakon piirissä on 150 pitkäaikaistyötöntä. Kaupungin järjestämässä työtoiminnassa on tällä hetkellä mukana yli 300 työtöntä. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukeminen tuskin heikentää muiden työnhakijoiden asemaa työmarkkinoilla. Asiaa on tietysti seurattava.