Kalastajan ammatti ei ole helpoimmasta päästä, sillä se vaatii kärsivällisyyttä, ahkeruutta ja epävarmuuden sietokykyä.
– Laiska ei ainakaan saa olla. Oman tekemisen määrää näkyy aina saalissa, kertoo viitisen vuotta ammatikseen kalastanut Pertti Kurvinen.
Koillis-Suomen aikuiskoulutuksen kalastus- ja eräkouluttaja Erkki Karjalainen tuo esiin, että halu itsenäiseen työhön ja hyvä fyysinen kunto ovat kalastajalle välttämättömiä.
–Jos on selkä rikki, ei välttämättä voi kalastajana työskennellä. Siinä on niin paljon vetämistä ja nostamista. Kalastajan työ vaatii aitoa kiinnostusta kalastukseen, niin sanotusti rakkautta lajiin.
Mikäli mielii perustaa oman yrityksen kuten Kurvinen on tehnyt, vaatii se myös rahaa. Muun muassa nuottiin, veneisiin ja koneisiin saattaa upota kymmeniätuhansia euroja.
Ammattikalastajan arkea leimaavat pitkät työpäivät. Esimerkiksi talvinuotalla aikaa saattaa vierähtää kaksitoista tuntia.
– Kelloa ei saa kahtoa. Talvella olemme jo kuuden aikoihin järvellä. Siihen teemme avannot ja vedämme nuottaa viisi tai kuusi tuntia. Sitten tulemme kalatalolle ja puhdistamme kalat, Kurvinen kertoo.
Erityisesti sesonkiaikana kalastajan vapaapäivät ovat harvassa. Sesonkiajat ovat syys-lokakuussa sekä maalis-huhtikuussa.
– Minä pyrin pitämään viikossa yhden tai kaksi vapaapäivää, mutta sesonkiaikana en välttämättä ehdi. Toisaalta vapaa-aikaa ja luppopäiviä tulee vängälläkin, kun huonolla kelillä tai kovalla pakkasella ei järvelle pääse. Minä kyllä kestäisin kovaakin pakkasta, mutta koneet särkyy kahdenkymmenenviiden asteen pakkasella, Kurvinen naurahtaa.
Kurvinen kouluttautui ammattikalastajaksi Koillis-Suomen aikuiskoulutuksen järjestämässä järvikalastuksesta ammatti -koulutuksessa. Palo kalastushommiin syttyi jo pikkupoikana, sillä hänen isänsä oli ammattikalastaja. Koulutus antoi Kurvisen mielestä hyvän lisän aiemmalle osaamiselle.
Koulutus tai ainakin laaja tietämys alasta on ammattilaiselle tarpeen.
– Jos joku vesistöistä ja koneista täysin tietämätön menee vetämään nuottaa, ovat koneet nopeasti palasina, Kurvinen toteaa.
Jos työhön vain panostaa, intohimoammatilla tulee toimeen hyvin.
– Kyllä tässä hommassa sellaiselle keskitason palkalle pääsee, mutta se vaatii pitkää päivää, Kurvinen sanoo.
– Helppo ammatti tämä ei missään nimessä ole. Mutta onhan se paljon mukavampaa olla itsensä herra ja tehdä töitä itselleen eikä muille, Kurvinen tiivistää.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Koillissanomissa 15.7.2019. Lue se printisä tai näköislehdestä.