Pääkirjoitus
Yksityismetsien nykyinen valtiontukijärjestelmä on vaarassa. Euroopan unioni nimittäin linjaa uusia valtiontukisäädöksiä vuosille 2014-2020.
Tähän asti sallittuja tukia ovat olleet muun muassa yksityismetsätalouden Kemera-tuki. Myös hirvieläinten taimikoille aiheuttamia vahinkoja on voitu korvata valtion varoista.
Kemera-tukien merkitys esimerkiksi Koillismaan alueelle on huomattava. Kuusamoon tukea tuli viime vuonna lähes kaksi miljoonaa euroa ja naapurikuntiin Taivalkoskelle ja Posiolle kumpaankin muutamia satoja tuhansia euroja. Ilman tukea läheskään kaikki käynnistyneet metsätaloushankkeet eivät olisi toteutuneet, sillä omarahoitusosuutta pitää olla.
Kemera-tuet ovat tietynlaisia porkkanoita tai vipuvarsia, joiden myötä metsänomistajat toteuttavat vaikkapa harvennuksia omissa metsissään. Jos tukea ei tulisi kannattamattomaan hankkeeseen, ne siirtyisivät aina vain eteen päin, jolloin saattaisi olla jo liian myöhäistä.
Erityisen tärkeitä Kemera-tuet ovat Pohjois-Suomessa, jossa metsätalouden kannattavuus on huonompi kuin eteläisessä Suomessa.
Toinen uhka, joka on EU:sta tulossa, koskettaa hirvituhokorvauksia. Unionissa on linjattu, että vain uhanalaisten eläinten aiheuttamia tuhoja esimerkiksi taimistolle voitaisiin korvata valtion varoista. Hirvihän ei ole tänä päivänä Suomessa uhanalainen eläin. Jos unionin esitys menisi läpi, hirvituhokorvauksia ei voitaisi enää maksaa. Asian pitäisi selvitä ensi kuun aikana.
Jälleen kerran osoittautuu, ettei EU:ssa oikein tunneta jäsenmaiden oloja. Suomessa hirvet aiheuttavat nimittäin taimikoille suuria vahinkoja. Tuhojen määrät vaihtelevat vuosittain, mutta esimerkiksi koko Suomessa maksettiin hirvituhokorvauksia viime vuonna lähes miljoona euroa.
Kuusamossa korvauksia maksettiin toissa vuonna 66 000 euroa, Taivalkoskella 15 400 euroa ja Pudasjärvellä 25 000 euroa. Jos korvaukset kielletään, rahat täytyy saada jotain muuta kautta tai vähentää hirvikanta minimiin. Sitä eivät metsästäjät puolestaan tule hyväksymään.