Pääkirjoitus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki eli niin sanottu kemera-tuki on ollut voimakkaasti tapetilla tämän vuoden ajan. Toisaalta siksi, että yksityismetsien nykyinen valtiontukijärjestelmä on vaarassa. Euroopan unioni nimittäin linjaa uusia säädöksi tästä vuodesta vuoteen 2020.
Lisäksi Maaseudun Tulevaisuus paljasti artikkelissaan 16. päivänä tätä kuuta, että noin viidesosa rahoitustukihakemuksista joudutaan hylkäämään. Tämä johtuu joko tukikelpoisuuden puuttumisesta tai jopa koko töiden tekemättömyydestä.
On laskettu, että nuoren metsän hoitoa tuetaan aiheettomasti noin viidellä miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä ei ole tietenkään oikein. Onkin tarkistettava se, tapahtuuko tämä tietoisesti harhauttamalla vai onko säädöksissä jotain korjattavaa niin että ne olisivat yksinkertaisia ja kaikki ymmärtäisivät ne.
Kemera-tukien merkitys Koillismaalle on huomattava, koska metsätalouden kannattavuus on täällä heikompi kuin eteläisessä Suomessa. Tukea tuli esimerkiksi Kuusamoon viime vuonna lähes kaksi miljoonaa euroa ja molempiin naapurikuntiin muutamia satoja tuhansia euroja.
Kemera-tukea voi saada muun muassa erilaisiin metsänhoito- ja parannustöihin kuten metsän uudistamiseen, nuoren metsän hoitoon, metsätien rakentamiseen, energiapuun korjuuseen, kunnostusojitukseen. Kemera-tuet ovat tietynlaisia porkkanoita tai vipuvarsia, joiden myötä metsänomistajat toteuttavat vaikkapa harvennuksia omissa metsissään.
Tämän hetken tietojen mukaan kemera-tuen uskotaan säilyvän edelleen taimikkotöissä, mutta uudistamisessa sen tulevaisuus on vaakalaudalla.
Nyt onkin viime hetket hakata viimeiset heikkopuustoiset ja vajaatuottoisat päätehakkuukohteet, mikä mielii saada tukea metsänviljelyyn.
Kaiken kaikkiaan taimikonhoitotyöt kannattaa tehdä ajallaan. Jos taimikonhoitotöitä ei tehdä, ensiharvennuksessa saadaan vain energiapuuta, jolla ei ole kuitenkaan tällä hetkellä näillä alueilla juuri kysyntää.