Kuntavaalien äänestysprosentti on vaarassa jäädä alle 50 prosentin, ennustaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä Ylen haastattelussa. Hänen mukaansa kunnanvaltuustojen kaventuva valta karkottaa äänestäjiä. Sote-uudistuksen myötä suuri osa kuntien tehtävistä, päätäntävallasta ja rahasta viedään maakuntiin.
Kuusamon kaupungin budjetista häipyy noin puolet, Posiolta jopa 70 prosenttia.
Koillismaan kunnissa äänestetään perinteisesti ahkerammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Kuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli viime vaaleissa 58,3. Kuusamossa luku oli 63,7, Posiolla 62,5 ja Taivalkoskella 67,5.
Vuoden 2012 vaaleissa äänestysprosentit nousivat Kuusamossa ja Taivalkoskella vuoden 2008 vaaleihin verrattuna. Posiolla äänestysprosentti laski.
Äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa ehdokasasettelun lisäksi vaaliteemat. Vuoden 2012 vaaleissa Kuusamossa puhutti esimerkiksi Juomasuon kaivoshanke.
Kuntavaaleihin on aikaa vajaa kuukausi. Vielä eivät ole vaalitaiston laineet lyöneet kovin korkeina, mutta kampanjointi keskittyy perinteisesti parille viime viikolle.
Vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kuntavaalikauden aikana maakunnille, päättävät valtuustot edelleen kuntalaisille tärkeistä asioista, kuten koulutuksesta, elinkeinopolitiikasta ja maankäytöstä. Tältä saralta löytyy kansalaisia kiinnostavia asioita riittämiin: matkailuinvestoinnit, liikuntapaikkojen rakentaminen, tuulivoiman rakentaminen, kouluratkaisut. Suotavaa olisi, että valtuutetulla olisi näkemys kunnan taloudenpidosta kokonaisuudessaan.
Kuusamossa kaupungin budjetin loppusumma on yli 100 miljoonaa euroa ja vuoden 2019 alusta noin puolet tästä. Tosin suurin osa menoista on lakisääteisiä, mutta siltikään ei ole yhdentekevää, millainen valtuutettujen joukko yhteisten rahojen käytöstä päättää. Kenen vastuulle annat miljoonat? Olisi demokratian kannalta kovin surullista, jos äänestysprosentti jäisi vielä nykyistä heikommaksi.