Kuusamon Penikkajärven rannalta kotoisin oleva Pekka Pesonen sanoo, että perheen koko veljessarja taisi saada kipinän metsäalalle isältään.
– Meillä oli kotona pieni tila, mutta isä teki talvisin myös metsätöitä. Siitä siemenet itivät, kun metsän keskellä asuttiin.
Tänä päivänä 60 vuotta täyttävä Pesonen kävi koulunsa Kallioluomalla, jossa oli tuolloin 30-40 oppilasta.
– Kun joku aika sitten ajoin tien päässä, laskin puolenkymmentä asuttua taloa. Nuoruudessani niitä taisi olla siinä kolmenkymmenen luokkaa. Ei niillä nurkilla enää koulua tarvita.
Nuorukaisella oli into metsätöihin ja hän lähti jo 15-vuotiaana keskikoulun jälkeen Posion savotoille ottamaan alasta tuntumaa.
– Sitten kävin Metsäkonekoulun Taivalkoskella ja sen jälkeen Oulun Vallinkorvan metsätyönjohtajakoulun.
Työn ohessa metsäteknikoksi valmistuneen Pesosen ensimmäinen työpaikka löytyi Veitsiluoto-yhtiöstä Kuusamossa. Tai työpaikka oli oikeastaan sen aikaisessa Neuvostoliitossa, Kalevalassa ja Pääjärvellä autokuljetusoperaatioiden järjestelyissä. Rajan takana meni kolme vuotta. Sen jälkeen Pesonen tuli Suomeen kymmeneksi vuodeksi ja uudelleen takaisin Venäjälle, jossa vierähti sitten 17 vuotta.
Jossain välissä työnantaja muuttui Veitsiluodosta Enso Oyj:ksi ja sitten Stora Ensoksi.
– Kaikkiaan olen ollut työhommissa rajan takana 20 vuotta Kostamuksen ja Alakurtin välisellä alueella. Karjala on tullut tutuksi ilman karttoja. Onhan se ollut mielenkiintoista aikaa ja saanut nähdä Neuvostoliitto-Venäjän historialliset muutokset. Minunkin aikanani on ollut Venäjän johtajia aina Brezhnevistä Putiniin. Venäjää osaan välttävästi ja pohjana on kansalaisopiston lyhyt kurssi.
Pesosen mukaan Neuvostoliiton aikana maan kehitysalueilla meni paremmin kuin nyt. Putin on saanut puolestaan työmoraalin ja myös nationalismin nousemaan.
– Puuta tuotiin enimmillään Kuusamoon kolmesta paikasta rajan yli jopa 50 rekkaa päivässä. Se näkyi paikallisessa taloudessa.
Pesoselle ei sattunut ”ulkomaankomennuksensa” aikana mitään suurempia vaikeuksia tai hankaluuksia. Kerran hänen asuntoonsa murtauduttiin ja sieltä vietiin muun muassa satelliittipuhelin.
– Miliisit toimivat kuitenkin hyvin ja puhelin saatiin takaisin läheltä Petroskoita.
Viimeiset kymmenen vuotta ennen eläkkeelle jäämistään tulevan huhtikuun vaihteessa Pesonen toimi ostopuolella Kuusamossa. Stora Enson toimistoa ei paikkakunnalle enää ole ja Kuusamo on jaettu kahteen alueeseen. Pohjois-Kuusamo hoidetaan Posiolta ja Etelä-Kuusamo Taivalkoskelta.
Suuntaus on mennyt siihen, ettei toimistoja ole enää joka pitäjässä, Pesonen sanoo.
Suomeen suunnitelluista biolaitoksista Pesonen arvioi, että kaikki niistä eivät voi toteutua.
– Pieniä tisleasemia syntyy, mutta mistä löytyvät rahat kaikkiin suuriin kohteisiin?
Eläkepäivinään Pesonen aikoo keskittyä entistä enemmän kalahommiin ja liikuntaan. Tänä talvena on tullut otettua esille jo murtomaasukset.
– Hyötyliikuntaa olen jo ennenkin harrastanut ja mieluisinta on halonteko ”daatsalla” eli kotitilalla Pikkaraisessa. Halonteko on hyvää harjoitusta sekä selälle että vatsalihaksille. Myös historia kiinnostaa ja Venäjällä työskennellessäni sotahistoria tuli aivan konkreettisesti vastaan. Maasta löytyi muun muassa räjähtämätön telamiina ja Kis-Kis -kukkuloiden luota saksalaissotilaiden jäänteitä.
Mikko Häme