Viimeisimpien tilastojen mukaan suomalaisen eläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke on 1 656 euroa kuukaudessa. Vanhuuseläkeläinen saa 1 677 euroa, kun työttömyyseläke yltää vain 1 107 euroon.
Lähikunnista Pudasjärvellä määrä on alhaisin eli 1 276, Posiolla 1 288, Taivalkoskella 1 323 ja Kuusamossa korkein 1 417 euroa.
Alueen matalaa eläketasoa selittää maatilojen suuri määrä. Emännät eivät ole useinkaan työskennelleet tilan ulkopuolella ja tulot on laitettu isännän nimiin.
Täällä asuu niin ikään paljon metsureita, joilla on 1980-luvulta lähtien ollut paljon kausityöttömyyttä.
Taivalkoskella siis keskimääräinen kokonaiseläke on 1 323 euroa. Kun siitä vähennetään verot (14%) ja lakisääteinen sairaanhoitomaksu (1,61%), käteen jää 1 147 euroa.
Eläkeliiton Taivalkosken yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Käsmä hämmästelee kunnan alhaista eläketasoa.
– Onko se tosiaankin brutto?
On.
– Jos käteen jää reilun tonnin verran, ei sillä kyllä kulutusjuhlia pidetä.
Monilla eläkeläisillä on paljon lääkkeitä ja niiden hinnat ovat nousussa samaan aikaan, kun Kelan alkuomavastuutkin on otettu käyttöön. Varsinkin alkuvuosi on monille tiukkaa, kun silloin lankeaa monet kerran vuodessa maksettavat laskut.
– Kyllä rahan kanssa tuossa tilanteessa saa tiukkana olla.
Eläkkeen ohessa työtä tekevien määrä on viime vuosina kasvanut. Jopa joka kymmenes 63–67-vuotias eläkeläinen käy töissä. Tässä miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia.
Eläketurvakeskuksen mukaan näyttää siltä, että Suomessa eläkeläiset eivät tee töitä ensisijaisesti pienen eläkkeensä vuoksi, vaikka lisätulo elintasoa parantaakin. Valtaosaa motivoi rahaa enemmän sosiaaliset verkostot ja oma kiinnostus sekä halu työntekoon.
Kuusamolainen Pentti Väisänen on jatkanut kuljettajan uraa eläkkeellä jäämisen jälkeenkin, mutta työnantaja on vaihtunut.
– 40 vuotta ehdin ajaa postiautoa ja kun kymmenen vuotta sitten jäin eläkkeelle, siirryin ajamaan Rukan Taksi- ja huoltopalvelun kyytejä.
Väisänen ajaa pääasiassa Torangin koulun koululaiskyytejä ja jonkun verran myös Rukan turistiajoja. Vapaata hän saa omasta mielestään ihan riittävästi, kun normaalipäivänä auto lähtee linja-autoasemalta vähän seitsemän jälkeen ja keskustassa ollaan yhdeksän maissa. Iltapäivällä ajoihin kuluu taas reilu puolitoista tuntia.
Lisäksi tällä työnsankarilla on vielä oma yritys Kuusamon Klapu P. Väisänen.
– Metsätyöt tekevät hyvää kunnolle.
Vuoden aikana koululaiset tulevat tutuiksi ja bussissa on tunnelmaa.
– Tällä on ihan mukavia lapsia.
Väisänen oli kuitenkin viime keväänä aikeissa lopettaa, mutta työnantaja pyysi, että hän jatkaisi vielä, kun kuntokin on hyvä.
– Vaimolta kysyin luvan ja sain, Pentti naurahtaa.
Hän on 50-vuotisen uransa aikana ajanut vajaat viisi miljoonaa kilometriä. Loppuaikoina postiautotkin ajoivat myös tilausliikennettä, ja Väisänen on ajanut bussia Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa sekä Venäjällä vähän siellä sun täällä.
Kaiken kaikkiaan Pentti Väisänen on mies, joka on tyytyväinen ammatinvalintaansa. Eläkkeellä aika kuluu näinkin.
Eläkeläisten tulot
Miesten keskieläke oli vuonna 2017 1 874 euroa kuukaudessa.
Naiset jäävät eläkkeissäkin 398 euroa jälkeen.
Eläkeläisistä 55 prosenttia on naisia.
Kaikista eläkkeensaajista valtaosa sai vanhuuseläkettä.
Keskimääräinen eläke on noussut viimeisen 15 vuoden aikana peräti 50 prosenttia.
Joka kymmenes 63–67-vuotias eläkeläinen käy töissä.
Lähde: Eläketurvakeskus