Keskustan Juha Sipilä ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ovat valmiita avaamaan koskiensuojelulain uudelle tarkastelulle. SDP:n Antti Rinne toteaa, ettei koskiensuojelulain avaaminen olisi aivan yksinkertainen juttu, mutta mikäli demarit ovat mukana seuraavan hallituksen muodostamisessa, ollaan siitä valmiita keskustelemaan. Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie ei näe nyt tarvetta koskiensuojelulain avaamiselle, mutta asia tullee eteen hallitusneuvotteluissa.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä toteaa kannattavansa Kollajan altaan rakentamista osana laajaa uusiutuvan energian pakettia.
– Asia ei ole helppo, mutta hankkeen hyvät puolet painavat huonoja enemmän.
– Koskiensuojelulain muuttaminen on pieneltä osalta tarpeen, koska tarvitsemme vesivoiman tuottamaa säätövoimaa korvatessamme ulkomaista hiiltä ja öljyä kotimaisella uusiutuvalla energialla, perustelee Sipilä.
Iijoen keskijuoksun osalta koskiensuojelulain purkaminen on edellytys Kollajan altaan ja voimalaitoksen rakentamiselle. Sipilän mukaan hanke olisi energiataloudellisesti tarpeellinen.
– Maksamme joka vuosi yhdeksän miljardin euron energialaskun ulkomaille. Keskustan tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus kahteen kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä. Vesivoiman lisärakentaminen tuo säätövoimaa, jota tarvitsemme kotimaisen energian lisäämiseksi.
Kollaja-hankkeelle tulisi asettaa Sipilän mukaan sellaiset ehdot, että luonnon monimuotoisuus, paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten ansainta- ja harrastusmahdollisuudet sekä paikallisten yritysten toiminta on turvattava mahdollisimman hyvin. Vesivoiman lisärakentamisen edellytys on kansallisen kalatiestrategian toteuttaminen, joka lieventäisi voimalaitosrakentamisen tuomia haittoja.
– Tämä asia on niin iso, että todennäköisesti Kollajaa ainakin sivutaan hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Koskiensuojelulain purkaminen olisi SDP:n Antti Rinteen mukaan merkittävä ja poliittisesti herkkä asia, eikä aivan yksinkertaista.
– On riski, että avaisimme samalla Pandoran lippaan. Voidaanko oikeus rakentamiselle antaa vain yhdelle kohteelle. En toivo uutta koskisotaa.
Koskiensuojelulain säätäminen vuonna 1987 oli yksi luonnonsuojelun kulmakivistä, muistuttaa Rinne.
– Keskustellessa lain avaamisesta täytyy olla hyvin varovainen; jo pelkkä asiasta puhuminen aiheuttaa huolta ja pelkoa ja herää huoli matkailun, virkistys- ja kalastuskäytön ja luonnonarvojen puolesta. Toisaalta, tarvitsemme päästötöntä kotimaista energiaa. Kaikki puheenvuorot omavaraisuuden parantamisen puolesta ovat tarpeen. Jokaisen avauksen tulee myös kestää tarkastelu ja yhteiskunnallinen keskustelu.
– Suomen vaelluskalakannat ovat supistuneet vesivoiman rakentamisen vuoksi. Voimayhtiöillä olisi paljon sarkaa vielä nykyistenkin voimaloiden kohdalla: kalateitä puuttuu ja vaikuttaa, että myös halua niiden rakentamiseen.
Rinne ei pidä ajankohtaisena pohtia millaisin ehdoin Kollaja olisi mahdollista rakentaa.
– Kaikkien energiapoliittisten hankkeiden tulee täyttää tiukat ympäristölupaehdot. Kalateiden rakentamisvelvoite tulisi saada sitovasti nykyisiin että tuleviin voimalalupiin.
Kokoomuksen puolevaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie muistuttaa, että Iijoki oli koskiensuojelulain säätämisen aikaan kaikkein kuumimman keskustelun kohteena.
– Silloinen eduskunta ratkaisi asian sisällyttämällä koskiensuojelulakiin Iijoen rakentamattoman osan. Tällä hetkellä kysymys koskiensuojelulain avaamisesta ei ole ajankohtainen. Oleellista on, onko jotkut taustatekijät muuttuneet siten, että asiaa otettaisiin uudelleen harkintaan.
Koskiensuojelulain purkaminen tulisi eteen, mikäli säätövoimaa tarvittaisiin. Kollaja liityy tähän.
– Kyseessä on yksi mahdollisuus lisätä säätövoimaa, ja hankkeella olisi merkitystä tältä kantilta katsottuna. Toisaalta vaakakupissa painavat ympäristö- ja luontoarvot. Kynnyskysymyksiä ovat seikat, jotka liittyvät koskiensuojelulain säätämisen jälkeen EU:sta tulleisiin vaatimuksiin. Jos kansallista lainsäädäntöä aiotaan muuttaa on tarkasteltava muun muassa lintu- ja luontodirektiivin ja vesipuitedirektiivin vaatimukset. Jos lakia muutettaisiin ja lupaprosessi alkaisi, ehdot asetettaisiin vesilaissa säädetyllä tavalla lupamenettelyssä, muistuttaa Talvitie.
Otetaanko kysymys esille vaalien jälkeen on Talvitien mukaan ennenaikaista ottaa kantaa.
– Hallitusohjelmaneuvotteluissa puolueet saavat varmastikin kysymyksen harkittavakseen.
Kristillisten puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoo, ettei koskiensuojelulakia tule avata kevein perustein, mutta on pystyttävä arvioimaan tämän lain sisältöä ja tarkoituksenmukaisuutta.
– Laki on vuodelta 1987 ja sen tarkastelu voi olla ajankohtainen. Lakia voidaan muuttaa, mikäli on selkeästi todennettavissa, että voimalaitoksen rakentaminen ei aiheuta merkittävää ympäristöhaittaa vesialueella.
– Vesivoimaa tarvitaan tasamaan sähköntuotantoa jos esimerkiksi panostamme tuuli- ja aurinkoenergiaan. Tarvitsemme monipuolista kotimaista energiantuotantoa, sillä tällä hetkellä tuomme merkittävän osan sähköstä ulkomailta.
Mahdollisen Kollajan rakentamisen ehtojen asettamisessa Räsänen luottaa Ely-keskukseen ja ympäristöministeriöön.
Räsänen ei ota kantaa siihen, tuleeko koskiensuojelulaki esille hallitusneuvotteluissa.
Lue lisää paperilehdestämme
