Pääkirjoitus
Kaksi juttua sanomalehti Kalevassa samalla aukeamalla: ”Kauas kaupat karkaavat. Haukiputaan keskustassa ammottaa useita liiketiloja tyhjillään.” Toinen otsikko: ”Ideapark toivoo jo lisää tilaa ja parkkipaikkoja.”
Kuusamossa on tuskailtu vuosia perinteisen ydinkeskustan tyhjenemistä. Uusia liikerakennuksia ei ole rakennettu pääkadun eli Kitkantien varteen ja torin kulmille yli kahteenkymmeneen vuoteen. Uusimmat lähimpänä toria sijaitsevat rakennukset sijaitsevat Kaiterantiellä, jonne nousi 2000-luvulla useampi kerrostalo. Niiden katutasossa on jonkin verran uutta liiketilaa, mutta pienessä mitassa.
Kuusamon liike-elämän kehitys on kulkenut samoja latuja kuin kaikkialla Suomessa. Määräävänä tekijänä on ollut autoistuminen, ei hirmuhallinnon päätökset, kuten Kuusamossa on kuultu väitettävän.
Autojen määrän voimakas lisääntyminen ruuhkautti keskustat. Samalla oma auto vapautti ihmiset kulkemaan pidempiä kauppamatkoja. Oli lähes samantekevää, oliko kauppa kahden kilometrin vai kymmenen kilometrin päässä, kun käytännössä saavutettavuudessa oli vain muutamien kymmenien minuuttien erot.
Liikennemäärien kasvu teki tarpeelliseksi ohitustiet. Kuusamossa viitostie oikaistiin keskustan ohi jo 70-luvun alussa. Market-kauppa tuli valtateiden risteykseen liikennevirran luo 90-luvulla, mikä on oikeastaan yllättävänkin myöhään.
Kuusamon ydinkeskustan tulevaisuutta on pohdittu markettien rakentamisesta lähtien. Pohjimmiltaan kyse on siitä, kuinka monta kauppaliikettä paikallisten ja matkailijoiden yhteenlaskettu ostovoima riittää elättämään.
Suomessa parhaiten vanhoissa liikekeskustoissa ovat menestyneet liikkeet, jotka ovat osanneet erottua market-alueista ja kauppakeskuksista. Koillismaalta mieleen tulee Jalavan kauppa Taivalkoskella, Pentikin tehtaanmyymälä Posiolla ja Bjarmia Kuusamossa. Omaleimaisuus on ainut keino pärjätä kilpailussa kuluttajien sieluista. Tämä kannattaa pitää mielessä Kuusamon ydinkeskustan tulevaisuutta hahmoteltaessa.