Huvittavan paksurenkainen pyörä pitää pitonsa jopa pakkaslumessa. Ensimmäisiin kuusamolaisiin läskipyöräilijöihin lukeutuva kuusamolainen Harri Mourujärvi polkee menopelillään säässä kuin säässä. Englanniksi fatbikenä tunnettu pyörä herättää hyväntuulista ihmetystä vastaantulijoissa.
– Naurattaa itselläkin kontrasti: pyörä on niin möhkön näköinen, mutta silti niin ketterä. Hymy tulee huuleen niin itsellä kuin vastaantulijallakin, Mourujärvi tuumaa.
Hiljalleen myös Kuusamoon rantautunut läskipyörä eli fatbike on kuin normaali maastopyörä, mutta leveämmillä renkailla.
– Kyse on maastopyörästä, jossa on erittäin leveät renkaat ja löysä rengaspaine. Se on hauskan näköinen ja on hauska ajaa, summaa Cyclos Kuusamo ry:n puheenjohtaja Taneli Kaakinen.
Läskipyörä on oikea monikäyttömenopeli. Matala rengaspaine, paksu rengas ja karhea kuvio renkaan pinnassa takaavat erityisen hyvän pidon. Läskipyörällä pääsee eteenpäin niin hangessa, metsäpolulla kuin asfaltillakin, säässä kuin säässä.
Vaikka pyörä näyttää kömpelöltä ja raskaalta polkea, se ei ole sitä. Varsinkin lumella sillä on mukava polkea, koska se ei uppoa tavallisen pyörän tavoin. Hyvä pito mahdollistaa sen, että läskipyörällä pääsee seikkailemaan miltei minne vain. Paksu rengas lisäksi pehmentää töyssyjä ilman jousitustakin.
– Läskipyöräillessä tuntee itsensä pikkupojaksi, hyvässä mielessä, Mourujärvi hymyilee.
Myös Mourujärven poika, 12-vuotias Juho Mourujärvi innostui läskipyöräilystä. Takana on nyt yhdeksän kuukautta paksujen renkaiden päällä.
– Paras sää ajaa on lumisade, Juho Mourujärvi tuumaa.
Myöskään vanhempi Mourujärvi ei ole nirso säiden suhteen.
– Joka vuodenajassa on hyvät puolensa. Ajaa voi säässä kuin säässä, se on pukeutumiskysymys, Harri Mourujärvi sanoo.
Mourujärveä viehättää läskipyöräilyssä ennen kaikkea se, että sen avulla pääsee liikkumaan luonnossa. Hankikannolla pyörällä ajelee helposti kymmenienkin kilometrien lenkkejä.
– Vappuna ajoin 40 kilometrin lenkin Muovaaraan suunnalle. Aamulla hanki kesti hyvin, iltapäivällä alkoi jo losahtelemaan, Mourujärvi muistelee.
Läskipyörällä liikkuessa onkin tärkeää pitää itsensä kartalla, kuten muulloinkin luonnossa liikkuessa.
– Reitti tulee suunnitella etukäteen. Kilometrikin on pitkä matka kahlata, jos hanki alkaa pettää, Mourujärvi muistuttaa.
Läskipyöräily sopii myös hiihtämisen rinnalle: se on oiva palautuskeino rankan hiihtolenkin jälkeen.
– Hiihtäminen ja pyöräily tukevat toisiaan, Mourujärvi tuumaa.
Läskipyörä on monipuolisesta menosta pitävälle oiva valinta. Se toimii niin urbaanissa kaupunkiympäristössä kuin luonnossakin seikkaillessa. Mourujärvi neuvookin maastopyöräilystä haaveilee kokeilemaan ensin läskipyörää.
– En välttämättä ostaisi enää maastopyörää, jos en jo omistaisi sitä. Läskipyörä on vienyt voiton, Mourujärvi tuumaa.
Myös työmatkapyöräilijälle läskipyörä on oiva valinta. Sillä taittaa työmatkan turvallisesti myös talvikelissä.
– Läskipyörä on monikäyttöpyörä: se toimii kaupungissa ja luonnossa, kesällä ja talvella.
Kuusamossa läskipyöräreitit ovat vielä rajalliset. Muun muassa Syöte on profiloitunut maastopyöräilyn lisäksi myös läskipyöräilyssä, mutta Kuusamossa ongelmana on valtion maiden vähäisyys.
– Rukan alueella olisi hyvä, jos saisi hiihtäjien ja pyöräilijöiden yhteiskäyttöreittejä. Kun latupohja on riittävän kova, pyörän rengas jättää latuun vähemmän jälkeä kuin luistelusuksi, Mourujärvi toteaa.
Rukan maastopyöräreitti on puolestaan profiililtaan niin rankka, että talvisaikaan läskipyörällä sinne ei ole asiaa.
– Kaikista paras tietysti olisi, jos Rukalle poljettaisiin kelkalla 15 – 20 kilometrin lenkki läskipyöräilyä varten, Mourujärvi tuumaa.
2000-luvulla läskipyörä on noussut hitiksi Euroopassa ja hiljalleen myös Suomessa. Suomen mittakaavassa puhutaan vielä sadoista harrastajista, ja Kuusamon lakeuksilla läskipyöräilijöitä on nyt reilu puolisenkymmentä. Pyöriä voi muun muassa myös vuokrata Rukalta.
Jos harkitsee läskipyörän hankintaa, on hyvä muistaa, että halvalla tuskin saa hyvää. Sekä Kaakinen että Mourujärvi suosittelevat sijoittamaan saman tien laadukkaaseen pyörään.
– Kun asia on vielä uusi, markkinoilla on kaikennäköisiä pyöriä. Pyörä voi painaa tolkuttomasti, tai renkaan ominaisuudet voivat olla heikot ja tehdä ajamisesta vaikeaa, Kaakinen sanoo.
– On saman tien hyvä investoida vähän enemmän, alle 1 500 euron pyörissä alkaa olla jo tehty kompromisseja, Mourujärvi linjaa.
Koska aktiivipyöräilijät alkavat jo päivittämään ajokkejaan, läskipyöriä löytää nykyään myös käytettynä.
– Käytettyjä saa tonnin molemmin puolin, Mourujärvi sanoo.
Mikä ihmeen läskipyörä?
Läskipyörä eli englanniksi fatbike on hankaliin olosuhteisiin, alunperin Alaskaan talviin tai New Mexicon aavikko-olosuhteisiin kehitetty maastopyörä.
Läskipyörässä on ylisuuret vanteet ja niihin sopivat renkaat, leveydeltään noin kaksinkertaiset verrattuna perinteiseen maastopyörään. Kyseessä on siis oikeastaan maastopyörä monsterirenkailla.
Läskipyörä on tavallista maastopyörää painavampi ja siten myös raskaampi ajaa.
Iso rengas sallii pienemmän rengaspaineen käytön ja siten pehmeämmän ajon ilman jousitusta.
Renkaan suuri ilmatilavuus mahdollistaa pyörän suuremman tavaran kantokyvyn.
Läskipyöräilijän tärpit
Aloittavan läskipyöräilijän kannattaa sijoittaa hyvään pyörään heti alkuun, jotta pyörää ei tarvitse olla heti korjaamassa. Käytettyjä pyöriä löytyy jo markkinoilta sopuhintaan.
Ajovalot tulee laittaa sekä eteen että taakse.
Kuten millä tahansa pyörällä liikuttaessa, myös läskipyöräilijän tärkein suojavaruste on kypärä.
Talvella on tärkeää muistaa kerrospukeutuminen. Hiihtovaatteet ovat sopivat myös pyöräilyyn.
Pidemmälle reissulle lähtiessä on tärkeää tietää reitti etukäteen ja pitää kartta mielessä.
Läskipyörällä saa ajaa valtion mailla, Kuusamossa muun muassa Oulangan kansallispuistossa tai Pudasjärvi-Taivalkoskella Syötteen kansallispuistossa.