Valoisa aika lisääntyy nyt silmissä. Tänään keskiviikkona 13. päivä tammikuuta aurinko nousi Rovaniemellä kello 10.24 ja laski kello 14.28. Päivän pituus oli näin neljä tuntia ja neljä minuuttia.
Tammikuun aikana valoisa aika pitenee joka päivä seitsemästä kahdeksaan minuuttia.
Viikon kuluttua, ensi keskiviikkona valoisa aika onkin kasvanut jo lähes viiteen tuntiin (neljä tuntia 55 minuuttia).
Kuukauden kuluttua 13. päivä helmikuuta aurinko nousee jo kello 8.33 ja laskee vasta 16.31. Päivän pituus on tuolloin lähes kahdeksan tuntia (seitsemän tuntia 58 minuuttia).
Päivä voittaa yön jo ennen kevätpäiväntasausta
Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna 20. päivä maaliskuuta. Rovaniemellä päivä on silloin 17 jo minuuttia yötä pidempi.
Yötön yö alkaa kesäkuun 7. päivänä ja päättyy noin kuukauden kuluttua 6. päivänä heinäkuuta.
Lyhimmillään päivä on talvipäivänseisauksena. Viime joulukuussa se osui 21. päivään, jolloin valoisa aika Rovaniemellä kesti kaksi tuntia ja 14 minuuttia.
Meillä on yötön yö, mutta miksei täyskaamosta?
Mutta miksi meillä napapiirillä vallitsee keskikesällä yötön yö, mutta vastaavasti keskitalvella aurinko nousee pimeimpänäkin aikana horisontin yläpuolelle?
Tähän on kaksi syytä, vastaa Ilmantieteenlaitoksen tutkija Tiera Laitinen.
Auringon nousu- ja laskuajat ilmoitetaan auringon yläreunan mukaan. Vaikka talvipäivän seisauksena auringon keskipiste ei nouse horisontin yläpuolelle, sen yläreuna näkyy.
Toinen syy on ilmakehän auringonvaloa taivuttava vaikutus. Kun aurinko on lähellä taivaanrantaa, ilmakehän vaikutus saa sen nousemaan ylemmäs, noin näennäisen auringonsäteen verran.
– Tämän vuoksi kaamos tulee vasta jonkin verran napapiirin yläpuolella, ja yötön yö alkaa jo jonkin verran napapiirin alapuolella. Jos aurinko olisi piste, eikä ilmakehää olisi, kulkisi molempien raja napapiirillä, Laitinen valottaa.
Auringon nousu- ja laskuajat on haettu NOAA Solar Calculator -sivustolta.