Pääkirjoitus

Kie­li­ky­se­lyyn kan­nat­taa vastata

Kielivalinnat ovat oppilaiden ja heidän vanhempiensa käsissä. Kuvassa Nissinvaaran koulun oppilaita viime keväältä.
Kielivalinnat ovat oppilaiden ja heidän vanhempiensa käsissä. Kuvassa Nissinvaaran koulun oppilaita viime keväältä.
Kuva: HELENA MATILA

Kuusamolaisilla vanhemmille annetaan mahdollisuus vaikuttaa kielten opetukseen kouluissa. Meneillään olevassa kyselyssä kysytään vanhemmilta, haluavatko he lapsensa opiskelevan A2 tai B2 -kielenä saksaa, ranskaa, venäjää tai jotain muuta kieltä.

Wilma -tietoverkosta löytyvään kyselyyn on tähän mennessä vastannut muutamia kymmeniä vanhempia. Määrä on pieni, kun se suhteutetaan peruskoululaisten määrään. Kuusamossa on 1-9-luokan oppilaita noin 1 700.

Valinnaisen A2-kielen opiskelu alkaa yleisimmin viidenneltä luokalta. B2 on peruskoulun vuosiluokilla 7–9 alkava valinnainen kieli.

Kyselyn taustalla on venäjän kielen asemasta käytävä keskustelu. Nilon koulun kehittämistyöryhmä ja neljän yritystä tekivät aloitteen venäjän kielen lisäämisestä perusopetuksen kieliohjelmaan vuosi sitten. Aloitteen myötä perustettiin työryhmä valmistelemaan venäjän kielen opetuksen aloittamista Kuusamon peruskouluissa ensin kerhotoimintana ja lukuvuoden 2011 alusta valinnaisaineena kahdeksasluokkalaisille.

Perusteet venäjän opetuksen lisäämiseen Kuusamossa ja Koillismaalla ovat ilmeiset. Itärajan kuntana kansainvälisen yhteistyön suunta on Venäjä. Matkailussa venäjä on tärkeä kieli. Barentsin alueen, Luoteis-Venäjän, näköpiirissä oleva voimakas nousu korostaa kielitaidon merkitystä edelleen. Englanti on kansainvälisen kanssakäymisen pääkieli, mutta maan kotikielen osaamisesta on aina etua.

Vapaaehtoisten kielten opetus on lopulta vanhempien ja heidän lastensa käsissä. Kielten opetusta voi laajentaa vain, jos kielille on kysyntää. Venäjän kielen opetuksen laajentuminen toteutuu, jos vanhemmat kokevat asian tärkeäksi ja pystyvät perustelemaan asian lapsilleen. Siksi kyselyyn vastaaminen on tärkeää.

Laajojen oppilasjoukkojen kieltä venäjästä tuskin tulee nykyisellä tuntijaolla. Suomalainen koulujärjestelmä on valmiiksi varsin teoria- ja lukupainotteinen. Vailla realistista pohjaa on ajatus, että enemmistö peruskoululaisista opiskelisi jossain vaiheessa kolmea kieltä yhtä aikaa. Varsin harvalla oppilaalla on halua ja kykyä ottaa ylimääräistä kieltä ohjelmaan. Kolmannelta luokalta pakollinen englanti ja seitsemänneltä pakollinen ruotsi ovat useimmille riittävä määrä kieliä peruskoulun aikana.

Suomen peruskoululaisista vuonna 2009 alakoulun 5. luokan oppilaista 23,5 prosenttia opiskeli jotain A2-kieltä. Venäjän kielen osuus on mitätön, 0,4 prosenttia.

Venäjän kielen aseman vahvistaminen johtaa vääjäämättä kysymykseen ruotsin kielen asemasta itärajan kunnissa. Keskustelu on vielä kesken.

Venäjän kielen opetuksen laajentaminen toteutuu vain, jos opetukselle on kysyntää.