Kielitaidon puute, identiteettiongelmat ja demokraattiseen yhteiskuntaan sopeutuminen ovat pahimmat esteet maahanmuuttajien kotoutumisessa. Erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan myös koulutettujen pakolaisten pitkä työllistymisprosessi on aikamoista yhteiskunnan resurssien haaskausta.
Vuoden lopussa päättyvän hankkeen tavoitteena on ollut erityisesti nuorten ja muiden heikossa asemassa olevien työllistäminen.
– Näille henkilöille henkilökohtainen ohjaus ja erilaisten polkujen etsiminen on erityisen tärkeää. Meidän tehtävämme on ollut kertoa erilaisista vaihtoehdoista. Valtaosa on osallistunut kotoutumiskoulutukseen, joita meillä on järjestetty kaksi. Keskimääräinen asiakkuuden kesto on kestänyt 13 kuukautta, kertoi projektipäällikkö Auli Posio hankkeen loppuseminaarissa.
Ensimmäinen askel kotoutumisen tiellä on Posion mukaan lähteä pois kotoa. Tällä hetkellä ongelmana on se, että useat asiakkaat jäävät pyörimään yhteiskunnan järjestelmien rattaisiin.
– Pakolaisstatuksen saaneen polku on kuitenkin helpompi, koska hänellä on enemmän rinnalla kulkijoita.
– 2/3-osaa maailman lukutaidottomista on naisia. Siksi koulutukseen on panostettava, luennoi Rita Kostama, joka on tullut kiintiöpakolaisena Suomeen 21 vuotta sitten Ruandasta.
Hän on vuoden 2016 pakolaisnainen, kahden lapsen äiti ja yrittäjä sekä Järvenpään kaupunginvaltuuston jäsen.
– Hyvän kotouttamisen ansiosta tunnen olevani yhteiskunnan täysivaltainen jäsen ja suomalainen. Kun tulin Suomeen, olin kielitaidoton ja vailla koulutusta. Aloitin elämäni uudelleen nollasta. Ensin suomen kielen kurssille, työelämään päiväkotiin siivoojaksi, ammattikouluun ja lukioon, kassalle kauppaan ja lopulta ammattikorkeakoulun kautta yrittäjäksi.
Kostama kertoo olevansa kiitollinen Suomelle saamastaan koulutuksesta. Alku ei ollut helppoa, sillä pahinta oli yksinäisyys ja tiedon puute.
Deborah Ojo tuli Kuusamoon perheen yhdistämisen kautta vuonna 2014 ja on ollut hankkeen asiakkaana. Koulutukseltaan Ojo on biokemisti.
– Olen osallistunut työkokeiluun, hankkinut osaamista ja valmiuksia työelämään.
Hänen kokemuksensa kuusamolaisesta työelämästä ovat hyviä.
– Ihmiset auttavat kielessä ja opastavat työtehtävissä.
Tällä hetkellä Ojo on määräaikaisessa työsuhteessa Kuusamon Juuston laboratoriossa ja on tyytyväinen hankkeesta saatuun apuun.
Pölkky Oy:llä on kirjoittamaton laki syrjimättömästä työyhteisöstä. Yritys on lähtenyt tietoisesti kansainvälistämään henkilöstöään ja viime kesänä siellä oli töissä peräti neljää eri kansallisuutta edustavaa työntekijää.
– Kokemukset ovat hyviä. Ulkomaalaiset työntekijät kertovat, että heihin on suhtauduttu ensimmäisestä päivästä lähtien samanarvoisesti, kertoo hallinto- ja henkilöstöjohtaja Maria Virranniemi.
Se, mistä häntä ihmetyttää ulkomaalaisten työllistämisessä, on byrokratian jäykkyys.
– Kaiken huippu on, kun saimme tällä viikolla viranomaisilta kyselyn, miksi olemme työllistäneet ulkomaalaisia emmekä suomalaisia. Minusta tämä on epäasiallinen kysymys tilanteessa, jossa rekrytointi on tapahtunut kaikille kansallisuuksille samalla tavoin ja palkkaus samoin perustein.
– Suurin itseäni askarruttava kysymys on, kuinka demokratia saadaan toiminaan nykyajan monimuotoisissa ja monimutkaisissa olosuhteissa, sanoi päätöspuheessa tutkija Pasi Saukkonen.