Pääkirjoitus
Kuusamossa viedään kaatopaikalle noin 12 000 tonnia jätettä vuodessa. Määrä on pysynyt jotakuinkin samana viime vuosina. On arvioitu, että kierrättämisen kautta määrä voisi pudota 8 000 tonniin.
Kuusamolaisilla on siis vara kohentaa jätehuoltoasiaansa kolmanneksella. Se on melko suuri luku. Alkuvuoden tilanne näyttää siltä, että edelleen tänä vuonna kaatopaikalle viedään tuo 12 000 tonnia, joten parantumista ei vielä tälle vuodelle ole odotettavissa.
Kaatopaikalle ajettavan jätteen määrää voidaan vähentää yksinkertaisesti tehostamalla lajittelua ja kierrättämistä. Se on puolestaan jokaisesta yksilöstä kiinni.
Kaukana takana ovat ajat, jolloin kaikki kotitalouksista ja muualtakin tulevat jätteet pantiin samaan kasaan ja vietiin kaatopaikalle ja poltettiin. Nykyisin jätehuollossa mennään siihen suuntaan, että jätteitä erotellaan ja lajitellaan entistä tarkemmin niiden syntypaikalla.
Lasit, erilaiset metallit, muovit, pahvit, sanomalehdet ja kartongit laitetaan eri keräysastioihin. Kuusamossa on neljä erillistä vastaanottopistettä: urheilukentän P-alueella, Prisman pihalla, Rukalla Rukanriutalla ja Käylän kaupalla. Lisäksi myös eri puolilla kaupunkia on kylillä kahdeksan keräyspistettä yhä toiminnassa. Ne saattavat kuitenkin tulla tiensä päähän jo ehkä syksyllä.
Kierrätyspisteiden tulevaisuus on pitkälti kiinni käyttäjistä. Edelleen tapahtuu niin, että ihmiset panevat vaikkapa metallin ja lasin sekaan sellaista jätettä, joka ei sinne kuuluu. Näin ei saa tietenkään menetellä. Jokainen varmasti tietää sen, mutta ajattelee, ettei se koske häntä.
Jätetaksojen korotustakin on kaupungissa pohdittu, mutta se ei liene oikea toimenpide. Jo nyt taksat tuntuvat maksajista vähintään kohtuullisen korkeilta ja hinnan korotukset voivat aiheuttaa sen, että jätteitä ruvetaan kuljettamaan maastoon ”omille kaatopaikoille”.
Jätehuollon tehostamisessa on kysymys ennen kaikkea asenteista. Asiallinen tiedottaminen auttaa paljon ja lajittelu vaatii vain viitseliäisyyttä.