Posiolle on viime vuodet syntynyt osapuilleen 20 lasta vuodessa. Väestöstä noin kolmannes on eläkeläisiä.
Kun Posion päättäjät syksyllä päättävät kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta kuntaan, kannattaa nämä kaksi tosiseikkaa pitää visusti mielessä. Posion suurin tulevaisuuden haaste on väen väheneminen ja harmaantuminen.
Koillismaan kunnista Pudasjärvi on ottanut tavoitteekseen, että vuonna 2018 joka kymmenes kaupunkilainen on maahanmuuttaja. Pudasjärvellä on nähty, että maahanmuutto on yksi keino nuorentaa väestön ikärakennetta ja loiventaa väestötappiota.
Kuusamo otti vastaan 25 kiintiöpakolaista Kongosta viime kesänä. Heidän joukossaan tuli 11 peruskouluikäistä lasta ja viisi alle kouluikäistä. Posiolle on tarjolla suurin piirtein sama määrä uusia asukkaita.
Suomi on kansainvälisten sopimusten nojalla sitoutunut ottamaan tietyn määrän kiintiöpakolaisia vuodessa. Kiintiöpakolaisten oikeudellinen asema on toinen kuin turvapaikanhakijoiden. Kiintiöpakolaisista tulee heti kuntalaisia.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi pohdiskeli Koillissanomien haastattelussa (KS 23.5.2016), kuka vastaa pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Kuusamon osalta ely-keskus teki laskelman, jonka mukaan valtion korvaus ja hankerahoitus kattavat kustannukset. Lapin ely-keskus antaa aikanaan posiolaisille vastauksensa, mutta todennäköisesti tilanne on samankaltainen kuin Kuusamossa.
Vähenevä oppilasmäärä tarkoittaa vähemmän opettajia ja vähemmän koulutuksesta maksettavia valtionosuuksia. Pienet ikäluokat myös kaventavat valinnaisten oppiaineiden tarjontaa. Jos koululaisten määrä Posiolla kasvaisi, olisivat seuraukset myönteisiä.
Tärkein on humanitäärinen näkökulma. Mahdollisesti Posiolle saapuvat ovat ihmisiä, joille YK:n pakolaisjärjestö on myöntänyt pakolaisaseman. Suomi ottaa vastaan heidät joka tapauksessa. Kyse on vain siitä, muuttavatko he Posiolle vai jonnekin muualle Suomeen.