Maailma mutkistuu, ja pian emme tiedä, kuka meitä pyörittää. Useimmat meistä eivät edes tunnista sitä, että ”joku” heitä pyörittää. Näin ainakin niiden osalta, jotka eivät ole vielä sortuneet Internetin käyttöön. Internettoitumattomat ihmiset ovat pyörityksen ulkopuolella, ja heidän elämäänsä ehkä sääntelevät muut yliluonnolliset voimat. Internetiä hallitsee oma jumala, jota kutsuttakoon vaikka setä-Googleksi.
Yritysmaailmassa on tänä päivänä tilanne, että jos yritys ei ole verkossa (Internetissä), sitä ei käytännössä ole olemassakaan. Pian siirrymme aikaan, jolloin ei enää ole nykyisen kaltaisia, fyysisiä maksuvälineitä, kuten kolikkoja ja seteleitä, vaan maksut tapahtuvat bitteinä tai pointteina. Tämä on viimeinen kuolinisku verkottomille, pilvettömille tai internetittömille yrityksille ja kansalaisille.
Aikoinaan verkkoa pidettiin vallankumouksellisena keksintönä, joka sosialisoi vaikuttamisen ja markkinoinnin. Kaikki saattoivat esittää vapaasti ajatuksiaan ja myydä tuotteitaan verkossa. Markkinointi ei enää vaatinut paksua lompakkoa, sillä jokainen saattoi ryhtyä kauppamieheksi verkkokaupassa. Oli tapahtunut vallankumous, joka mahdollisti kaiken kaikille. Yksisuuntainen markkinointi oli mennyttä, ja tilalle tuli kaksisuuntainen vaikuttaminen, jossa kuluttaja oli kuningas. Kuluttaja saattoi tuhota yrityksen hetkessä viraalilla toiminnallaan. Tieto huonosta palvelusta tai tuotteesta leviää salamannopeasti verkossa maailmanlaajuisesti. Menneen maailman puskaradiot ja lähitiedottajat jäävät kirkkaasti toiseksi.
Verkko yritysten ja ihmisten temmellyskenttänä alkoi saada hyvin pian piirteitä, jotka johtivat toiminnan sääntelyyn. Tänä päivänä setä-Google määrää ja häärii kaiken takana. Syynä ei ole yksinomaan Googlen ahneus, vaan Googlen huoli siitä, että se säilyttää uskottavuutensa ja tuottaa käyttäjilleen hyvää asiakaskokemusta. Onhan niin, että jos verkkoilijat eivät ole tyytyväisiä verkkoon ja sen toimintaan, he voivat alkaa etsiä muita ratkaisuja. Tätä Google ei missään tapauksessa halua.
Tänä päivänä netin ilmaisuus alkaa olla ainakin yrittäjille mennyttä. Kuluttajille verkko on vielä ilmainen, mutta jostakin verkon pitää löytää ansaintamallinsa. Se, että kaikki ei voi olla ilmaista, on varmaa. Jossakin täytyy olla ansaintalogiikka. Ansaintalogiikka tarkoittaa mallia tai suunnitelmaa, jolla palvelusta tai tuotteesta on tarkoitus aikaansaada kannattava (jossakin vaiheessa). Jostakin ja joskus on löydettävä maksaja.
Näyttääkin siltä, että verkon orgaanisen toiminnan aika, jolloin pelkillä hyvillä verkkosivuilla saisi houkuteltua verkkovierailijoita sivuilleen, alkaa olla ohi. Tänä päivänä yritykseltä vaaditaan jo rahallista panostamista verkkonäkyvyyden saavuttamiseksi. Ilmaisuuden ja pelkän orgaanisen kasvun aika alkaa olla ohi. Tämä oli odotettavissa. Kaikki saatiin ensin kepitettyä verkkoon, ja nyt voidaan (Google) alkaa vähitellen rahastaa. Rahastamisen ei tarvitse olla suurta, jos kaikki maailman toiminnot ja yritykset pyörivät verkossa. Muutama sentti per yritys maksettua mainontaa saa ihmeitä aikaiseksi verkon volyymilla. Yksi kanava kaikille.
Kuluttajan kannalta on oleellista, että hän löytää verkosta etsimänsä. Tähän hän käyttää hakusanoja, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että palvelujaan tarjoavan yrityksen verkkosivuilta pitää löytyä kuluttajan etsimät hakusanat. Tällä konseptilla mentiin pitkään, mutta setä-Google joutui ongelmiin. Hakutuloksiin ei vaikuttanut pelkästään oikean hakusanan esiintyminen verkkosivuilla vaan hakusanojen määrä yksittäisillä verkkosivuilla. Mitä enemmän hakusanoja sivustoilla oli, sitä parempi oli yrityksen sijoittuminen hakutuloksissa. Käytäntö johti hakusanafarmeihin, joissa hakusanoja yritettiin ujuttaa omille sivuille mitä kummallisimmilla keinoilla määrän maksimoimiseksi. Googlen oli puhallettava hakusanafarmeilu poikki ja alkaa rangaista liiallisesta hakusanojen määrästä. Sitä tehtiin, mitä mitattiin.
Tässä ei ollut vielä kaikki. Google arvotti hyviksi sellaiset sivut, jotka vetivät runsaasti vierailijoita. Logiikan mukaan verkkosivuilla vierailleiden määrä kasvatti sivujen löydettävyyttä. Tämä johti käyttäjäpuolella siihen, että verkkosivujen suunnittelijat yrittivät vetää liikennettä sivustoille väärillä hakusanoilla. Käytäntö johti siihen, että vierailijamäärät kyllä kasvoivat, mutta vierailijat eivät löytäneetkään sivuilta etsimäänsä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tienviitat ovat vääriä ja ajaja joutuu väärään osoitteeseen. Mitä normaali autoilija tekee tilanteessa, jossa gsp-laite johtaa väärään osoitteeseen?
Autoilijalta menee luotto gsp-laitteeseen, ja hän ostaa uuden. Tämä ei luonnollisestikaan sopinut Googlen politiikkaan. Viitotuksen pitää olla oikein, koska muuten Google menettää uskottavuutensa. Googlen oli muutettava strategiaansa eli varmistettava, että osoiteviitat vastaavat määränpäätä. Mistä setä-Google voi ymmärtää kuluttajan intention ja sivuston vastaavuuden? Tuossa vaiheessa haaste oli melkoinen, mutta se ratkesi sillä, että vierailuajat verkkosivuilla indikoivat sivuston osuvuutta. Lyhyet vierailuajat ja pikaiset poistumiset indikoivat väärää osoitetta, mistä alettiin rankaista. Pikaiset poistumiset laskivat yritysten verkkosivujen näkyvyyttä tai löydettävyyttä.
Verkottuminen on lisäksi verkon perusominaisuus, josta pitää palkita. Google arvottaa verkkosivujen linkityksiä, koska se välillisesti viestii sivujen tärkeydestä. Näinhän on normaalissakin elämässä eli se, jonka mielipiteitä noteerataan ja johon viitataan, on asiantuntija ja merkittävä henkilö. Linkitysten arvottaminen johti verkkosivuilla linkkifarmeihin ja linkitykset kasvoivat räjähdysmäisesti, koska ne nostivat verkkosivun rankkausta (löydettävyyttä). Keinotekoiset ja epäeettiset linkitykset piti lopettaa. Google joutui jälleen muuttamaan laskentakaavaansa (algoritmi).
Mielenkiintoiseksi yritysten ja Googlen välisen kilpajuoksun tekee se, että setä-Google ei paljasta laskentakaavaansa. Tosin laskentakaavan sisältöä voidaan testata ja kokeilla, mutta täydellistä ratkaisua ei voida löytää. Setä-Google muuttaa muutaman sadan muuttujan algoritmiaan keskimäärin kerran päivässä.
Markkinoilla on monenlaista julistajaa. Joku markkinoi varmaa kaavaa verkkosivujen stailaamiseksi huippukuntoon. Vääriä profeettoja on paljon, ja optimointibloggaajat julistavat löytämiään kaavoja kuin väärät profeetat pyhätöissä. Joidenkin mielestä mitään salaisia kaavoja ei ole olemassakaan.
Tällä hetkellä kilpajuoksu Googlen ja verkkosivujen ylläpitäjien kanssa kulminoituu siihen, että Google muuttaa reseptiään niin, että enää ei ole yhtä ainutta laskentatapaa asettaa verkkosivuja paremmuusjärjestykseen. Googlen on edelleen tuotettava googlettajille mahdollisimman hyviä hakutuloksia. Tuloksia, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin hakijoita. Hakutuloksen osuvuus on edelleen tärkeää, ja määrää Googlen tulevaisuuden.
Monet tutkimuslaitokset ilmeisesti lopettavatkin laskentakaavan salaisuusarvioiden antamisen, koska enää ei voida olettaa, että hakukoneoptimoinnin laskentakaava olisi edes lyhyen ajan vakio, koska algoritmi muuttuu koneälyn myötä hakijakohtaiseksi.
Tekoälyn ja koneoppimisen myötä alakohtaiset algoritmit yleistyvät ja voidaan puhua jopa hakijakohtaisista algoritmeista. Enää ei ole yhtä ja yleistä laskentakaavaa. Koneäly oppii toimijasta hänen toimiessaan. Tämä edellyttää sitä, että koneäly kykenee tunnistamaan päättelyn tuloksena toimijan intention. Tästä ei olla enää kaukana, sillä jos olet ihmetellyt sitä, miten internet voi aavistaa, mitä aiot tehdä seuraavaksi, on kyseessä verkon tekoäly. Netti ajattelee jo nyt puolestasi.
Koneoppiminen on tekoälyn muoto, jonka tarkoituksena on saada järjestelmä toimimaan entistä paremmin olemassa olevan pohjatiedon ja käyttäjän toiminnan perusteella. Koneoppimisessa ohjelmisto oppii toimijasta. Mitä paremmin toimija tunnetaan, sitä parempia ratkaisuja voidaan tarjota. Peruslogiikka on loppujen lopuksi yksinkertainen. Analogia lääkärin ja potilaan keskusteluun on periaatteessa samanlainen. Tulevaisuudessa lääkäri korvataan koneoppimisella tai tekoälyllä.
Kilpajuoksu yritysten ja setä-Googlen kanssa ilmineerautuu pääministeri Sipilän huoleen Suomen tulevaisuudesta:
Pääministeri Juha Sipilä puhui tekoälyn mahdollisuuksista Suomelle tiistaina 7. helmikuuta Säätytaloon koolle kutsumassaan seminaarissa. Pääministeri totesi, että tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista teknologioista. Sen vaikutukset tulevat olemaan valtavia. Pääministerin mielestä tarvitaan visio: Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen. (Valtioneuvoston viestintäosasto).
Mitä tulee Baabelin mäen inkupaation ja ajatushautomon verkkokäyttäytymiseen, on työnjako selvä. On ns. satraappi- ja sexmannipuoli, joka välttää täysin internetin käyttöä. Ajatushautomon satraappi hoitaa kaiken verkkoliikenteen henkilökohtaisen sihteerinsä kautta – meidän kaikkien onneksi. Näin on parempi. Ajatushautomo ei ole vielä turvautunut tekoälyn käyttöön ja välttää kaikenlaista puppugeneraattoritoimintaa. Tuotokset syntyvät toistaiseksi luomuna luonnonmenetelmää käyttäen.