Miten alkaisin avaamaan tätä kirjoitelmaa. Kirjoitanpa tässä ensin, missä tätä raapustan: Tampereella 19.10.2016 klo 4.30. Kirjoitan oman mielipiteeni. Omasta äänestyskäyttäytymisestä, politiikkaan ja olen ollut, puolueuskollinen neljäkymmentä vuotta. Mutta viime kuukaudet, olen tarkkaillut poliittisia, henkilöitä, ja poliittisia kirjoituksia Kuusamossa. Kuusamossa on ollut hyvä ehdokas, mutta tällä hetkellä puolue on väärä. Minun mielestäni. Onhan minun muistissani sellainen sanonta, että yksi pääsky ei kesää tee. Ja niin se on myös politiikassa, että päätöksiä ei voi tehdä yksin joten siihen päätöksentekoon pitää saada enemmistö.
Ja sitten, minun ajatuksissani taas pyörii kerran se poliitikon rehtiys ja suorasanaisuus, että sen ymmärtää vauvasta vaariin. Ja niitä on Kuusamossa ainakin kaksi lukenutta herraa ja ne ovat Ervastin Seppo ja Kyllösen Matti, jotka kirjoittavat selväsanaisesti suoraan mitä tarkoittavat, vaikka ovat paljon lukeneita henkilöitä.
Mutta haluan laittaa lukemattomana henkilönä henkilökuvani tähän kirjoitelmaan. Olen suorapuheinen monessa paikassa. Esimerkiksi virastoissa sitä ei oikein ymmärretä, mutta on siitä suorapuheisuudesta vähän haittaakin ollut. Mutta kyllä on aina selvitty ja eteenpäin menty. Mutta elämisen opin olen saanut luonnosta ja metsästä. Ainakin kolmasosan elämästäni olen ollut metsässä näin nyrkkituntumalla ja lampien rannoilla, jossa on paljon elämää. Niin siellä on voinut tarkkailla lintuja ja eläimiä. Ja syksyllä tähtitaivasta. Ja antaa mielikuvituksen lentää vapaasti. Tämä on sitä mehtäläisen vapaa-aikaa ja terapiaa, josta en luovu niin kauan kun jalka nousee maastossa toisen eteen.
Ja syksyllä ja talvella kun tarkkailen sitä tähtitaivasta, niin ajatukseni lentää useinkin siihen Konsta Pylkkäsen sinisiin ajatuksiin ja maailmankaikkeuteen. Ja onhan maapallo pieni piste vain tuossa maailmankaikkeudessa. Että kyllä avaruudessa tutkimista riittää.
mehtäläisen ajatuksia