Pudasjärven Räpätissä on tehty kirjojokikorentohavainto.
PVO–Vesivoiman ympäristöpäällikkö Aaro Horsma kertoo, että havainto ei vaikuta millään tavoin Kollaja–hankkeeseen.
– Kollaja–hankkeella ei ole vaikutusta Räpättiin saakka. Hankkeen vaikutus pysähtyy Pudasjärven keskustassa Oulu–Kuusamontien sillan kohdalle.
Kirjojokikorento on harvinainen ja melko vähälukuinen laji.
Se on myös rauhoitettu.
– Asialla ei tarvitse spekuloida millään tavalla. Korento voi jatkaa tulevaisuudessa eloaan kuten nytkin.
Horsma muistuttaa, että Kollaja–hanke ei pääse rakentamisvaiheeseen ennen mahdollista lakimuutosta.
– Rakentaminen ei pääse alkamaan, jos ei nykyistä koskiensuojelulakia päivitetä. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalla hallituksella on mahdollisuus ottaa laki jälleen esille. Nykyinen hallitus tuskin tekee asialle mitään.
Jos kirjojokikorentohavainto olisi tehty hankeen vaikutusalueella, tilanne olisi toinen.
Pohjois–Pohjanmaan ely–keskuksen ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa toteaa, että lajien lisääntymis– ja levähdyspaikkojen hävittämis– ja heikentämiskielto on otettava huomioon minkä tahansa hankkeen hyväksymispäätöstä tehtäessä.
Ylitarkastaja sanoo myös, että ennen koskiensuojelulain mahdollista esille ottoa pitää ympäristövaikutusten arviointiselvitykseen tehdä lisäyksiä.
– Yhteysviranomaisen vuonna 2009 antamassa yva–lausunnossa todettiin monia selvitysten täydennystarpeita. Mikäli koskiensuojelulaki muutettaisiin, on lupahakemusta varten vielä päivitettävä ympäristövaikutusten arvioinnissa todetut puutteet. Tässä yhteydessä mahdollisten niin sanottua tiukkaa suojelua vaativien lajien olemassaolo tulee selvitettäväksi.
Pahtamaan mukaan harvinaisten lajien kohdalla voidaan harkita poikkeuslupien myöntämistä.
– Mikäli hanke etenee ja se vaikuttaisi tiukkaa suojelua vaativaan lajiin, voi edessä olla myös poikkeusluvan myöntämisen edellytysten harkinta. Se on oma prosessinsa ja siinä lupaviranomaisena on ely–keskus.
Poikkeaminen voidaan hyväksyä, jos hankkeelle ei ole muuta hyväksyttävää ratkaisua, eikä se haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä ja lisäksi hanke on yleisen edun vaatima.
Kirjojokikorento
Kirjojokikorento on Suomen kolmesta jokikorentolajista suurin ja värikkäin.
Sen takaruumiin pituus on 36–40 millimetriä ja takasiiven pituus 30–35 millimetriä.
Kirjojokikorennon levinneisyys painottuu itään.
Sen siipitäplät ovat mustat ja reidet keltaiset.