Kun kuusamolaiset aikoinaan soutivat kirkkoon, jättivät he veneensä Kelanrannan ja pappilan rannan väliselle alueelle. Saattoipa joku joskus jättää veneensä Kirkkosaareenkin.
– Perimätietona kulkee, että monet vesireitit yhdistävä Kirkkosaari on toiminut pysähdyspaikkana, jossa on vaihdettu kirkkokengät jalkaan ja menty siitä kirkkoon. Saari lienee saanut siitä ja kirkon läheisyydestä nimensäkin, kertoo Kuusamon seurakunnan kirkkoherra Taina Manninen.
Kirkkosaari on tapahtumapaikkana tulevana sunnuntaina. Jumalanpalvelusta vietetään keskellä luontoa, kun Kuusamon evankelis-luterilainen seurakunta järjestää yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa Kuusamo soutaa luontokirkkoon -tapahtuman.
Ekumeeniseen luontokirkkoon voi tulla veneellä, pyörällä, jalan tai muulla parhaaksi katsomallaan kulkupelillä.
– Ajatus on, että mikäli mahdollista, saaren tullaan vesiteitse. Samalla voi ottaa myös naapurinkin mukaan. Venepaikkoja on molemmin puolin saarta siltojen kupeessa sekä saaren rannoilla.
Manninen kertoo, että tilaisuudesta halutaan yhteisöllinen kirkkohetki, jonne kynnys tulla on matala. Jumalanpalvelus alkaa kello 12 ja kestää vain noin puoli tuntia.
– Tapahtuman voi ottaa mukavana retkeilykohteena, jossa kaikenikäiset viihtyvät.
Tilaisuuden aikana siunataan myös Vaeltajan risti. Lahentauksen asukasyhdistys on ollut aktiivisesti mukana tapahtuman järjestämisessä ja ottanut vastatakseen miljöön rakentamisesta.
Sauli Laaksonen on nikkaroinut 3,5 metriä korkean hirsisen vaellusristin sekä työstänyt tervatun saarnastuolin, joka imitoi veneenkokkaa.
Ortodoksista henkeä ekumeeniseen ristiin tuo sen keskellä oleva Kristus Kaikkivaltias -ikoni.
Vaeltajan risti tunnetaan myös nimillä Johanneksen risti sekä ekumeeninen vaellusristi.
Ristillä on oma symboliikkansa muistuttaen levähdyspaikasta.
– Vaeltajan risti pitää sisällään varsin ihanan ajatuksen. Vaeltaja tarvitsee pysähdyspaikan ja risti muistuttaa siitä, että ihmisen matka ei ole vain taivaltamista ja eteenpäin kiiruhtamista. Ristillä muistutetaan Luojan suurista töistä, Manninen kertoo.
Päivä alkaa, kun Pölkyn kirkkovene soudetaan saareen Tolpanniemen venesatamasta, josta se lähtee saattueineen kello 10.30. Kukin voi liittyä mukaan oman veneen kanssa tai tulla matkan varrelta omasta kotirannastaan. Järjestäjien taholta toivotaan, että veneellä kulkijat muistaisivat pelastusliivit.
Risti tuodaan Kirkkosaareen ristisaatossa. Ristin jalkana toimii Kuusamon Myllyn myllynkivi. Penkit luontokirkkoon tuodaan kotiseutumuseosta.
Jumalanpalveluksen jälkeen vuorossa on kirkkokahvit Kuusamon Myllyllä. Partiolaiset järjestävät saareen tapahtumarasteja ja lisäksi on mahdollisuus makkaran paistoon.
Kuusamon matkailuoppaat tekevät Kirkkosaaren ja Kelanrannan historiaa ja tarinoita tutuksi kello 12.45 ja kello 13.30.
– Vuollaan kiehisiä, lauletaan ja vaihdetaan kuulumisia tuttujen kanssa. Kaikki ovat lähteneet suurella innolla tapahtuman järjestämiseen ja luvassa on taatusti lämminhenkinen ja mieleenpainuva päivä, Manninen uskoo.
Tarkoituksena on, että ristille löydetään pysyvä paikka Kirkkosaaresta. Vaeltajan risti tarjoaa kulkijoille paikan pysähtyä, hengähtää ja ihailla ympäröivän luonnon ja järvenselän kauneutta.
Kuusamo soutaa luontokirkkoon 25.8.
Klo 10.30 Pölkyn kirkkovene lähtee Tolpanniemen venesatamasta. Voit liittyä mukaan oman veneesi kanssa tai tulla kotirannastasi.
Klo 12 Ekumeeninen luontokirkko Kirkkosaaressa ja Vaeltajan ristin siunaaminen.
Klo 12.45–14.30 Kirkkokahvit Kuusamon Myllyllä. Partiolaisten rasti. Mahdollisuus makkaranpaistoon (omat makkarat mukaan). Ristin juurella yhteislaulua.
klo 12.45 ja 13.30 Kirkkosaaren ja Kelanrannan historiaa matkailuoppaiden kertomana. Kolmella toimintarastilla voi kiertää haluamassaan järjestyksessä.
Tilaisuus päättyy klo 14.30.
Kirkkosaari on iältään melko nuori. 1700- ja 1800-lukujen molemmin puolin salmia ruopattiin ja järven pintaa laskettiin niittypulan vuoksi. Kuusamojärvenkin pintaa laskettiin kolmeen otteeseen, joiden tuloksena Kirkkosaari syntyi.
–Kyllä kirkonkylän emännät olivat vihaisia, kun veden pinnan laskeminen pilasi naisten pyykkirannan Kelanrannan tienoolla. Taisivat vaatia siitä myös valtiolta korvauksia, Kuusamon matkailuopas Helena Palosaari kertoo.
Nimensä saari lienee saanut sen sijainnin ja historiansa perusteella. Saari on Kuusamojärven Kirkkoselkä-nimisessä osassa. Sen lisäksi kirkkoon aikoinaan soutaneet ihmiset vaihtoivat saaressa kirkkovaatteensa. Myös siunattavat vainajat kuljetettiin kirkkoon Kirkkosaaren kautta.
Isonjaon myötä 1950-luvulla saari siirtyi Ahavan suvulle, Kelanrannassa olevaan Simolan tilaan.
Saarta käytettiin vuosikymmeniä lampaiden laidunmaana. Viimeisen kerran Kirkkosaaressa oli kesälampaita 1990-luvun alussa. Saari vastaa luonnonniittyä ja lampaat pitivät huolen, ettei varvikkoa päässyt syntymään.
Saaressa on myös urheiltu. Saaren sammalikkoon pystytettiin muun muassa korkeushyppytelineet, joissa kylän nuoret testasivat hyppyjään.
Kuusamon matkailuoppaat kertovat alueen historiasta sunnuntain Kuusamo soutaa luontokirkkoon -tapahtumassa.
– Mielellään kuulemme ihmisten muistoja Kirkkosaareen liittyen. Nuorisokin on aikoinaan soutanut saareen aikaansa viettämään ja ikäihmiset muistavat varmaan 50-luvun aikoja ja mikä merkitys saarella on silloin ollut.