Pääkirjoitus
Kitkajärven tilasta järjestettiin Kitka-Muha projektin tiimoilta loppuseminaari Oulangan tutkimusasemalla tiistai-iltana. Loppupäätelmä on se, että Kitka rehevöityy pikku hiljaa, mutta selvää yksittäistä syyllistä ei tilanteeseen ole. On monia vaikuttavia tekijöitä.
Tehty riskikartoitus osoittaa, että riskiluokkaan yksi kuuluvat Posiojärven yläosa sekä Yli-Kitkan Kaartoselkä ja Kuorikkiselän valuma-alue. Näillä alueilla olisi tarve laajoille kuormituksen vähentämistoimille. Myös muutamilla muilla alueilla kuormituksen vähenemiseen on syytä kiinnittää huomiota, selvityksessä todetaan. On myös alueita, joilla ei ole välitöntä kuormituksen vähentämistarvetta (KS 17.2.2015).
Kolme vuotta kestäneessä tutkimusprojektissa on havaittu, että ulappa-alueiden veden laadun seurannalla ei havaita rantojen rehevöitymistä, vaan se alkaa näkyä rantakivien limoittumisena, kalaston särkivaltaistumisena ja rantojen kasvillisuuden lisääntymisenä.
Juuri rantojen asukkaat ovat viime vuosina entistä enemmän tehneet huomioita omista rantavesistään ja niiden tilan huononemisesta. Monesti syyttävä sormi on osoittanut virheellisesti ja yksioikoisesti Rukan jätevedenpuhdistamoa. Sillä voi olla vaikutusta tietylle alueelle, mutta tutkimuksen mukaan Kitkan ympäristön yleisin maankäyttömuoto on metsätalous ja suurin kuormitus tulee niistä joista, joilla on suurin valuma-alue. Hajakuormituksella on kaiken kaikkiaan suurin merkitys Kitkan tilaan.
Yksi uhkaava tekijä, joka on vaikeuttamassa Kitkan virkistyskäyttöä kuten kalastusta, on alueella leviävä vesirutto. Se ei ole samalla tavalla ihmisen aiheuttama ongelma kuin hajakuormitus, mutta ikävä sinänsä. Sitä vastaan on myös vaikea taistella.
Toisten syyttelyllä ei Kitkajärven tilaa korjata. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan tilanteen tiedostamista ja kaikkien yhteistyötä. Kitka on suurelta osin vielä hyvässä kunnossa, mutta erityistä huolenpitoa tarvitaan, jotta rehevöitymiskehitystä pystyttäisiin ainakin hidastamaan.