Pääkirjoitus
Kitkajärvi yllättää suuruudellaan. Näin toteavat Kitkaa kolmen päivän ajan kiertäneet Kari Nevalainen ja Raimo Holappa tämän päivänä lehdessä. Heille järven koko oli elämys, vaikka todennäköisesti ovat liikkuneet sen rannoilla monesti aiemminkin.
Todella näin on. Vaikka kuinka olisi kuusamolainen tai posiolainen, järven suuruus ja sen antamat mahdollisuudet ovat jääneet varmasti monelta muultakin huomaamatta.
Järvi koostuu kahdesta osasta: Yli- ja Ala-Kitkasta. Edellisen pinta-ala on 237 neliökilometriä ja jälkimmäisen 48 neliökilometriä. Kitka on kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Kitka on kuin pieni meri ja kovalla tuulella sen voimat ovat valtaisat.
Kitka on aina ollut merkittävä sen rantojen asukkaille ennen muuta ruuan lähteenä. Kitkasta on pyydetty kaikenlaista kalaa, erityisesti muikkua – sitä Kitkan Viisasta. Muikunpyynti on edelleen tärkeällä sijalla erityisesti ammattikalastajille mutta myös kotitarvepyytäjille.
Viime vuosikymmenten aikana matkailun merkitys on kasvanut. Kitkan rantamilla toimii muutamia matkailuyrityksiä, mutta lisääkin sopisi. Lisäksi kesämökkien lukumäärä kasvaa vuosi vuodelta.
Toisaalta ihmisten toiminta jättää aina jälkensä. Niin myös Kitkajärveen. Vaikka järven vesi on laadultaan edelleen kokonaisuutena katsoen hyvää tai jopa erinomaista, huolenaiheitakin on. Tietyillä alueilla on nähtävissä veden sameutumista ja rantakivikoiden limoittumista. Vesiruttokin on laajentunut järvelle, vaikkei todellista syytä olekaan tiedossa.
Tulevaisuudessa puhtaat vedet nousevat arvoon arvaamattomaan. Kun järven rannoille rakennetaan, syntyvistä jätevesistä on huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla, jotta Kitka ei saastuisi nykyistä enemmän.
Toivottavasti esimerkiksi Rukalle rakennettava uusi jätevedenpuhdistamo on entistä tehokkaampi kuin tiensä päätökseen tullut vanha puhdistamo ja päästöt vähenevät. Samaa toivotaan myös Posion puhdistamolta.
Kitka on arvokas järvi, josta on pidettävä huolta.