Kitkajärven tilan heikentymiseen ei ole löydetty selkeää yksittäistä syytä. Kitka-MuHa -hankkeen loppuseminaarissa todettiin kuormitusta tulevan useasta eri alkuperästä. Jatkotoimenpiteinä kiinitetään huomiota maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen, viemäröimättömien kiinteistöjen jätevesihuoltoon sekä kosteikkojen ja suojakaistojen rakentamiseen.
Kokonaisuutena Kitkan tilanne on hyvä, mutta se tulee huononemaan vääjäämättömästi.
Posion ja Rukan jätevedenpuhdistamot ovat suurimpia yksittäisiä ravinteiden päästäjiä. Hankalimpia paikkoja ovat silti Posionjärven länsiosa ja Kuorikkiselkä Yli-Kitkalla.
– Posionjärven yläosan tila on heikentynyt ja Posionjoki on siellä suurin fosforin kuormituslähde. Alueella on turvemaita ja peltoja on runsaasti. Viemäröimättömiä kiinteistöjä on vähän, mutta asutus keskittyy rannoille, kertoo Kati Häkkilä Suomen ympäristökeskuksesta.
– Kaarto- ja Kuorikkiselällä Haukipuron typpimäärät ovat erittäin suuria, samoin fosforin määrä. Alueella on runsaasti turvemaita ja viemäröimättömien kiinteistöjen osuus on suuri.
Johtopäätös onkin, että Kitkaa kuormittavat metsähakkuut, ojitukset, pellot ja viemäröimättömät kiinteistöt.
– Suositus on, että pahimmilla riskialueilla käynnistetään toimenpiteiden jatkosuunnittelu välittömästi ja niiden toteuttaminen mahdollisimman pian.
Suomen ympäristökeskuksen Seppo Hellsten totesikin heti, että kiinteistöjen jäteveden puhdistuksella olisi suuri merkitys Kitkan ympäristössä.
– Suurin osa talouksista alueella ei kuulu viemäriverkoston piiriin. Haja- ja loma-asutuksen vaikutus on samaa suuruusluokka kuin metsätalouden, kertoo Häkkilä.
Vastuu kiinteistöjen jäteveden puhdistuksesta on kiinteistönomistajalla. Metsä- ja maatalousmaiden osalta vastuu on maanomistajilla.
– Maatalouden kuormituksen vähentämiseksi tulisi jättää suojakaistoja. Metsätalouden osalta hakkuut ja muut toimet tulisi tehdä vähävetisen ja jäisen maan aikana. Maanpintaa tulisi rikkoa mahdollisimman vähän ja vesiensuojelurakenteet tulisi tehdä jo ennen metsätaloustoimia, esittää Häkkilä.
Yhteistä tahtotilaa Kitkan vesiensuojelun organisoidun toiminnan aloittamiseksi ei ole löytynyt.
– Alueen osakaskunnilla ei ollut halukkuutta, yhteistä tahtotilaa eikä resursseja rakentaa osakaskuntavetoista mallia. Paras tapa edetä on erilaisten hankkeiden muodossa, jatkoi Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskuksesta.
Viiden kohdan suunnitelman mukaan tärkeintä on vesistökuormituksen vähentäminen pahimmilla riskialueilla.
– Mökkiläiset ja asukkaat ja kaikki toiminnanharjoittajat on saatava mukaan tähän toimintaan.
Toiseksi eri viranomaisten on tehostettava neuvontaa ja tiedotettava ympäristönhoidon rahoitusmahdollisuuksista.
– Laajemmilla hankkeilla tulee rakentaa yhteistyökuvioita eri toimijoiden kesken.
Toivoa laitetaan uuteen kalastuslakiin, joka antaisi kalastusalueelle mahdollisuudet ja resurssit ryhtyä toimimaan Kitkan hoidon organisaattorina. Lisäksi perustetun järvityöryhmän tulisi jatkaa toimintaansa.
Lue lisää paperilehdestämme
KS Fakta